Leikkaussalikierroksella: Lohjan sairaala 34 Juhlaopintopäivät 2018 -luentoja, kuvia ja tunnelmia 5 | Suomen Leikkausosaston Sairaanhoitajat ry:n ammattijulkaisu | 30. vuosikerta 4 | 2018 insetti SUOMEN LEIKKAUSOSASTON SAIRAANHOITAJAT RY:n AMMATTILEHTI 1 20 14 pinsetti Teknologia leikkausosastolla Suomen Leikkausosaston Sairaanhoitajat ry:n ammattijulkaisu | 30. vuosikerta Leikkaussalikieroksella: Kanta-Hämeen keskussairaala Leikkaukseen tulijan talo 5 12 | 1 | 2018 insetti F O R N A N J U H L A V U O S I O N A L K A N U T ! Pinsetin logo ja ulkonäkö on muuttunut vuosien varrella. Kansia vuosilta 2014 ja 2018.
Pinsetti on FORNA ry:n (Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat) ammattilehti. Se lähetetään yhdistyksen jäsenille, sairaalatarvikeyrityksille, tukimaksun maksaneille ja lehden tilanneille.
JulkaisijaFORNA ryParlamentti, Mannerheimintie 44 A, 00260 HelsinkiY-tunnus 0823538-1www.forna.fiSähköposti [email protected]
TilaushintaVuosikerta 45 €, ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Opiskelijalehtitilaus 15 € ja yhdistyksen jäsenmaksu 20 €/vuosi, sisältää Pinsetti-lehden.
IlmoitusmyyntiMinna Ikonen, [email protected] tehtävä kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoitushintaan.
Erinomaista loppuvuotta, Pinsetin lukijat!KÄSISSÄSI ON FORNAn juhlavuoden viimeinen Pinsetti. Tässä numerossa pa-laamme lokakuussa järjestettyihin opintopäiviin. Järjestäjinä olemme erittäin tyy-tyväisiä opintopäiviin, toivottavasti myös te paikalla olleet kollegat saitte paljon kotiinviemistä mukaanne. Lehdestä voitte lukea yleistunnelmaa opintopäivien ku-lusta sekä luentosession moderaattorien lyhennelmiä sessioiden luennoista. Luen-noitsijoilta on myös artikkeleita tässä lehdessä.
PALAUTETTA olen saanut jokaisen ilmestyneen numeron jälkeen ja olen sitä kii-tollisena ottanut vastaan. Parhaamme mukaan olemme FORNAn koko hallituksen voimin yrittänyt vastata tiedonnälkäänne ja samalla olemaan jäsenlehti isolla J:llä. Tähän Pinsetin numeroon olemme saaneet muutamia opinnäytetyön esittelyjä ja näitä kaipaamme jatkossakin lisää. Hoitotyön opettajat, muistakaa ilmiantaa meil-le perioperatiiviseen hoitotyöhön liittyviä artikkeleita, Pinsetin kautta opiskelija voi suorittaa kypsyysnäytteen ja perioperatiivisen hoitotyön osaajat saavat uusinta tietoa.
OLEN saanut luotsata Pinsettiä neljä vuotta ja olen tästä vastuusta erittäin kiitol-linen. Nyt on kuitenkin aika siirtyä sivuun ja antaa muillekin mahdollisuus toimia Suomen upeimman (täysin puolueeton mielipide) jäsenlehden luotsina. Kiitos teil-le jokaiselle näistä kuluneista neljästä vuodesta. Luottamustoimi ei katoa vielä pa-riin vuoteen, joten vielä jatkossakin törmäillään.
Ihanaa ja rauhallista joulua sekä uuttavuotta!
NOORA
Pinsetti 4/2018 5
uu
FORNA 30 vuotta -juhlaopintopäivät Helsingissä 11. – 12.10.2018
FORNAn 30-vuotisjuhlaopintopäi-vät järjestettiin hallituksen voimin lokakuun puolessa välissä Helsingin Messukeskuksessa. Päivät alkoivat il-moittautumisen ja aamukahvin mer-keissä, jonka jälkeen kokoonnuttiin suureen luentosaliin. Luentosalissa opintopäivät avasivat eduskunnan puhemies Paula Risikko sekä yhdis-tyksen puheenjohtaja Jaana Pert-tunen. Puhemies Risikko piti hyvän puheenvuoron meidän leikkaus-sairaanhoitajien työn tärkeydestä vii-
taten myös sote- uudistukseen ja sitä kautta järjestötoiminnan tärkeyteen. Yhdessä voimme saada enemmän ai-kaan kuin yksin. Puheenjohtaja Jaana jatkoi kertomalla opintopäivien käy-tännönjärjestelyistä sekä alkavien opintopäivien sisällöstä.
Tämän jälkeen yhteisen avausluen-non piti yhdistyksen historiikin kirjoit-tanut ja koonnut Jarkko S. Tuusvuori. Myös Jarkko painotti kuvapainottei-sella ja mukaansatempaavalla esityk-
sellään yhdistystoiminnan tärkeyttä, yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä vertaistukea. Taidehistorian kautta pääsimme tutustumaan Jarkon opas-tuksella leikkaustoiminnan ja sen kulttuurin kehittymiseen seuraamal-la erityisesti taideteoksissa esiinty-neitä naishoitajia. Tässä yhteydessä haluan mainostaa verkkospesiaalia, joka löytyy FORNAn kotisivujen kaut-ta. Käykää katsomassa upeita kuvia ja tutustumassa yhdistyksen histori-aan!
Noora TurunenpäätoimittajaPinsetti- lehtiSuomen leikkausosaston sairaanhoitajat – FORNA ry
Opintopäivätyöryhmä yhteiskuvassa.
6 Pinsetti 4/2018
Jarkon luennon jälkeen innokas opin-topäiväjoukko jakaantui kahteen eri luentosaliin. Kaikista luennoista voitte lukea erillisestä artikkelista, jossa luentosessioiden moderaatto-rit ja puheenjohtajat kertovat niistä omin sanoin.
Ensimmäisten rinnakkaisluentoses-sioiden jälkeen pääsimme lounaalle sekä tutustumaan sairaalatarvike-näyttelyyn. Kiitän tässä välissä hal-lituksen puolesta kaikkia yrityksiä, jotka olitte tekemässä näyttelyä, kiitos!
Sitten oli yhdistyksen vuosikokouk-sen vuoro. Jaana Perttunen valittiin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi yh-distyksen puheenjohtajaksi, onnea Jaana! Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen pääsimme äänestämään hallituksen jäsenistä. Erovuorossa hallituksesta olivat Anneli Santa-niemi, Katriina Seilo, Elina Keränen sekä Sanna Jaakkola. Uusiksi halli-tuksen jäseniksi valittiin Toni Haa-pa, Sanna Jaakkola, Elina Keränen sekä Tia Kontio, onnea valituille! Kokouksessa päätetään vuosittain
yhdistystoimintaan oleellisesti vai-kuttavia asioita, kuten tilinpäätös, vastuuvapaudet, talousarvio, toi-mintasuunnitelma jne. Kannustam-me kaikkia osallistumaan aina kuin siihen on mahdollisuus, vain niin voit vaikuttaa. Vuosikokoukset järjeste-tään opintopäivien yhteydessä.
Rinnakkaissessiot jatkuivat vielä kahden parin verran, jonka jälkeen nautittiin Messukeskuksen meille kehittelemä cocktail juhlavuotemme kunniaksi. Torstaipäivä päättyi cock-tailiin. Muutaman tunnin kuluttua halukkaat osallistuivat juhlaillalliselle Tapahtumatalo BANKissa. Sisääntu-loaulassa oli mahdollisuus ottaa ku-via punaisella matolla ja erittäin tyy-likkäitä kollegoita siellä poseerasikin! Puheenjohtaja Jaana Perttunen sekä illan isäntä ja emäntä kättelivät kaik-ki vieraat. Ruoka oli todella hyvää ja syntymäpäiväkakku tuotiin juhlalli-sesti paikalle. Illan musiikista vastasi Brand New Classics ja tanssilattialla riitti juhlakansaa lähes loppuun asti. Järjestäjät haluavat kiittää saumat-tomasta yhteistyöstä Tapahtumatalo BANKia sekä erityisesti Maiju Hatak-kaa! Kiitos myös iltajuhlaan osallistu-neille, te teitte juhlan!
Perjantaipäivä alkoi kahdella rinnak-kaisluentosessiolla, jonka jälkeen nautittiin lounasta ja osallistuttiin sairaalatarvikenäyttelyyn. Tämän jälkeen oli vuorossa vielä rinnakkais-luentosessiot, jonka jälkeen kokoon-nuttiin yhteen. Opintopäivien pää-tösluennon piti löytöretkeilijä Pata Degerman. Luento oli mielestäni yh-dellä sanalla kuvattuna ihmeellinen. Pata käytti eleitä, ilmeitä, sanamuo-toja, kuvaa, musiikkia ja konkreetti-sia esineitä ja esimerkkejä hyväkseen luennoidessaan meille rajoista, joi-ta asetamme itsellemme sekä siitä, kuinka ne usein ovat vain illuusioita. Kiitos Pata, olet inspiroiva!
Luennon jälkeen ensi vuoden opinto-päivätyöryhmä Kuopiosta esittelivät tulevaa opintopäiväpaikkakuntaa sekä Henk Folkertsma toivotti mei-dät tervetulleiksi ensi kevään EOR-NA- kongressiin Haagiin.
Lopuksi kiitämme yhteisesti kaikkia luennoitsijoita näkemyksistänne, tuottamastanne tiedosta sekä sen jakamisesta meille. Ilman teitä opin-topäivämme eivät olisi onnistuneet.Kiitos osallistujille, nähdään ensi vuonna Kuopiossa! n
FORNAn puheenjohtaja Jaana Perttunen ja eduskunnan puhemies Paula Risikko.
Light ergonomy in ORHillevi Hemphälä PhD, Lund University
Ensimmäinen International Sessi-on koostui kolmesta esityksestä. Ensimmäisenä Hillevi Hemphälä Lundin yliopistosta (Ruotsi) selvit-ti yleisölle valaistuksen merkitystä leikkausalityön ergonomiassa. Hän kertoi omaan tutkimukseensa poh-jautuen miten valaistus vaikuttaa hyvinvointiin sekä suorituskykyyn ja miten valaistus pitäisi suunnitella ja
Opintopäivien luentosessiot - lyhyt katsaus moderaattoreiden kertomana
SESSIO A: INTERNATIONAL PERIOPERATIVE NURSINGModeraattorina Jaana Perttunen
toteuttaa, jotta voitaisiin vähentää tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta, joihin huono valaistus voi johtaa.
Patient safetyGeert DriessenSr. Specialist Scientific Affairs and edu-cation, 3M Europe
Geert Driessen (3M, Alankomaat) pu-hui aiheesta Patient safety. Hän kä-sitteli sitä laadun näkökulmasta ja toi esiin yhteisten käytäntöjen tärkeyden perioperatiivisen hoitotyön arjessa.
War in ORHenk FolkertsmaOperatieassistantMedish Centrum Leeuwarden
Kolmas luennoitsija oli Henk Folkerts-ma (leikkaussaliassistentti, Alanko-maat), joka kertoi sanoin ja kosket-tavin kuvin kokemuksistaan YK:n rauhanturvaajana leikkaussalissa Af-ganistanissa.
SESSIO B: LEIKKAUSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN – JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA, JOTAIN…Moderaattorina Elina Keränen
SOTE- uudistuksen mah-dollisuudet ja haasteet leikkaustoiminnalleTimo KestinenLääkintöneuvos, STM
Ensimmäisen luentopäivän B ses-sion avasi Lääkintöneuvos Timo Keistinen Sosiaali- ja Terveysmi-nisteriöstä aiheella SOTE – uudis-tuksen mahdollisuudet ja haasteet leikkaustoiminnalle. Miltä SOTE uudistus näyttää leikkaustoiminnan näkökulmasta? Keistinen kuvasi SOTE - uudistuksen vaiheita ja ete-nemistä, mikä oli mielenkiintoista kuultavaa. Muun muassa uudistus-ta tehdessä tarkoituksena on ollut 350 miljoonan säästöt, välineinä leikkaustoiminnan keskittäminen ja
prosessien hiominen. Tavoitteena on uusi sairaalaverkosto, maakun-tien vahvat keskussairaalat ja osaa-misen kokoaminen.
Antti Tamminen LT erikoislääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalasta lu-ennoi aiheesta kirurgia eilen tänään huomenna. Esityksessä kuvattiin mielenkiintoisesti historiaa, tätä päi-vää ja tulevaisuuden ajatuksia. Vaik-kakin keskittämisen lähtökohtana ovat synnytykset, keskittämisessä halutaan myös vaikuttaa siihen, mitä rakennetaan. Keskittämisen puoles-
ta on keskusteltu paljon myös ki-rurgien keskuudessa. Antti toi esiin hienosti sen, että kirurgiassa merkit-tävää on koko tiimin arvostus. Käy-tännön työssä haasteeksi nousee kirurgikoulutuksen suppeutuminen ja hoitajakoulutuksen laaja-alaistu-minen. Koulutuskysymykset herätti-vät myös paljon keskustelua. SOTE
-uudistus on jo saanut aikaan muu-toksia. Tuleva mietityttää usean sai-raalan leikkaus- ja anestesiaosastoil-la -syystäkin. Timo ja Antti esittivät muutoksia ansioituneesti. Muutos-ten kertaaminen valtakunnallisella tasolla havainnollisti SOTE – uudis-tuksen aikaan saamien muutosten kokonaiskuvaa hyvin.
Magneettisairaalasta meille kertoi Marita Ritmala-Castrén TtT. Mag-neettisairaala on laatustandardi, jossa keskeistä on uutta tietoa luova
sairaalaorganisaatio, laadukas hoi-to ja tyytyväinen työntekijä. Mag-neettisairaala -malli on yksi tapa luoda kilpailukykyisiä ja laadukkaita
työpaikkoja nyt ja tulevaisuudessa. Magneettisairaalamallista voidaan ottaa mallia tai työkaluja hoitotyön kehittämiseen.
SESSIO C: INTERNATIONAL PERIOPERATIVE NURSINGModeraattorina Päivi Nurmela
Infection controlAnn Folin Clinical Nurse Advisor, Mölnlycke Health Care
Lounastauon ja yhdistyksen vuosi-kokouksen jälkeen kansainvälisten vieraiden luentoja jatkoi Ann Folin Mölnlyckeltä aiheenaan Infection Control . Ann antoi kuulijoille tiiviin ja innostavan tietopaketin laajasta aiheesta, tulehdusten ehkäisystä leikkaussalityössä. Asianmukaisella pukeutumisella, oikein toteutetulla suojainten käytöllä sekä aseptisilla työtavoilla on tutkitusti merkitystä leikkausinfektioiden synnyssä. Lu-
ento kirvoitti kuulijakunnassa opin-topäiville ennätyksellisen määrän kysymyksiä, esim. käsineiden pu-kemistekniikkaan liittyen. Tämä on ymmärrettävää, sillä aseptisen tek-niikan toteuttaminen on leikkaus-salihoitajan työn ydintehtävä. Annin eläväistä esitystä olisi kuunnellut mielellään pidempäänkin.
Surgical smoke Fredrik PerssonNordic Product ManagerMedtronic
Toinen Session C luennoitsija, Fred-rik Persson, kertoi esityksessään
Surgical Smoke kirurgisen savun vaaroista työntekijöiden terveydel-le. Viimeistään tämä esitys vakuutti kuulijakunnan siitä, että kaikissa kirurgisissa diatermioissa ja laser-laitteissa ym. tulisi olla savuimujär-jestelmä käytössä. Työskentely ki-rurgisessa savussa nimittäin vastaa tupakointia. Lisäksi Fredrik kertoi tapauksesta, jossa on todettu HPV-virusinfektion tarttuneen työnte-kijän nieluun hänen altistuttuaan työssään kirurgiselle savulle. Luen-to antoi paljon ajateltavaa. Tuskin kukaan terveydestään huolehtiva hoitaja tai lääkäri haluaa vapaaeh-toisesti altistua kirurgiselle savulle.
Pohjola Sairaala Aiheesta olivat pu-humassa ortopedi Ari Itälä ja fysio-terapeutti Pia Kalpamaa Pohjola Sairaalasta, Turusta. Arin luento keskittyi polven kierukkavaurioihin ja niiden hoitoon. Tutkimuksissa on tultu siihen tulokseen, että kaikkia kierukkavaurioita ei kannata leikata ja potilas kuntoutuu konservatiivi-sen hoidon avulla. Lievimmissä tapa-uksissa, jos kyseeseen tulee leikkaus, poistetaan kierukasta vaurioitunut
osa. Hankalimmissa tapauksissa kierukka on vaurioitunut niin pahoin, ettei sitä voida ollenkaan säästää. Tällöin on mahdollista ommella po-tilaalle uusi kierukka poistetun tilalle.
Vaurioituneesta kierukasta pyri-tään säästämään mahdollisimman suuri osa. Jos kierukka on revennyt tai irronnut sellaisesta kohdasta, jossa on verenkiertoa ja sen kiin-nittäminen takaisin paikalleen on mahdollista, se tehdään. Tähän tar-koitukseen on tarjolla erilaisia teknii-koita. Tekniikan valinta riippuu repe-ämän paikasta ja suuruudesta.
Fysioterapeutin antama hoito ja oh-jeistus liittyy erottamattomana osa-na polvivamman korjaukseen. Tämä hoito alkaa jo ennen leikkausta, ja vamman laadusta riippuen, kestää jopa vuoden.
Aluksi hoito keskittyy kivun ja tur-votuksen estämiseen (kylmähoito,
Pinsetti 4/2018 13
kohoasento) sekä jalan lihasten toi-minnan säilyttämiseen. Polven täysi ojentuminen on edellytys tuleville lihasharjoitteille. Aluksi kuntoutuk-sessa käydään tiuhemmin ja keskity-tään oikeaan liikkumiseen ja lihasten toiminnan säilyttämiseen. Kuntou-tus etenee yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Jollekin hyvä lopputulos voi olla normaalissa arjessa selviä-
minen, aktiiviurheilijalle se voi olla paluu oman urheilulajin pariin.
Tästä luentoparista tuli selkeästi esil-le eri ammattiryhmien yhteistyön tärkeys potilaan kuntoutumisen on-nistumiseksi. Kirurgin esityksessä kuultiin erilaisten kierukkavammo-jen korjausvaihtoehdoista. Erilaisia vaihtoehtoja on monia ja taitava
kirurgi valitsee oikean tavan oikeal-le potilaalle. Hoidon lopputuloksen onnistumiseen vaikuttaa olennai-sesti fysioterapeutin antama ohjaus ja potilaan motivointi omatoimiseen harjoitteluun vastaanottokäyntien välillä.
SESSIO E: INFORMAATIOTEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄENModeraattorina Simo Toivonen
3D mallinnos ja virtuaalileikkaukset Jani HorelliDesign ManagerPlanmeca Oy
Torstai-iltapäivän viimeisessä lu-entosessiossa oli 2 luennoitsijaa, joiden luennot kohdistuivat tee-mamme ”eilen, tänään ja huomen-na” kohtaan tänään ja huomenna. Desing manager Jani Horelli Planmeca Oy:stä kertoi 3D- mallinnoksesta sekä custom made-implanttienvalmistuk-sesta. Molemmissa käytetään hyväksi potilaan röntgenkuvantamistutki-muksia (CT-kuvia), joiden pohjalta tie-tokoneohjelman avulla suunnitellaan ja muotoillaan kulloisenkin tarpeen mukainen yksilökohtainen implant-ti, esim kasvojen alueen murtumien hoitoon tai syöpäleikkausten jälkei-seen rekonstruktioon. Etuna tällaisten implanttien käytölle on niiden täydel-linen istuvuus; implanttia ei tarvitse kirurgin itse muotoilla ja taivuttaa vaan se on valmiiksi ”asennettavissa”. Nykytekniikalla tällaisen 3D- tulos-tetun implantin saa jopa 48 tunnissa. Istuvuuden lisäksi impalntin etuna on huomattavsti lyhentynyt leikkausaika, mikä on hyväksi potilaalle mutta myös vapauttaa saliaikaa muuhun käyttöön. Suomessa tehyihin kahteen kasvon-siirtoon käytettiin ensimmäisenä maailmassa ns sahausohjureita sekä
ylä- että alaleuan osteotomialinjoihin, niin luovuttajan kuin vastaanottajan-kin kasvonluihin. Tällöin potilaiden kasvojen CT-kuvista tehtiin muotit jotka kiinnitettiin kasvoissa tiettyjen maamerkkien mukaan ja osteotomiat tehtiin ohjurin linjojen mukaisesti molemmille. Näin syntyi ikäänkuin palapelin palaset jotka istuvat täy-dellisesti paikalleen. On laskettu, että näiden ohjureiden avulla osteoto-miaan kuluvan 4 tunnin sijaan aikaa kului noin 10 minuuttia, siis huomat-tava lyhennys muutenkin hektiseen ja kiireiseen irrotusleikkaukseen! Kirurgit pääsivät myös 3D- tekniikan avulla koeleikkaamaan vastaanotta-jan kasvonalueen useasti ennen var-sinaista leikkausta. Näin leikkaus oli jo suoritettu lukuisia kertoja ennen h-het-keä, sitä oli pystytty harjoittelemaan. On hyvin todennäköistä että tu-levaisuudessa yhä enenevissä määrin siirrytään käyttämään näi-tä asiakaskohtaisia implantteja.
CT-kuvien tulkinta Tiina LehtimäkiLT, radiologian erikoislääkäri HUS Päivän viimeisenä aiheena kerrottiin CT-kuvien tulkinnasta. Radiologian erikoislääkäri Tiina Lehtimäki HUS Meilahden sairaalasta kertoi vivahteik-kaasti ja erittäin selkeäsanaisesti siitä mitä radiologi kuvia tutkiessaan etsii.
Myönnän että itselleni CT- kuvat ovat aina olleet vain setti mus-taa, harmaata ja valkoista, mutta tämä esitys muutti näkemykseni! Tiina Lehtimäki on toiminut lääke-tieteen kandidaattien opettajana, ja hänen selkeäsanainen tapansa puhua sai ainakin minut ymmärtämään ku-vista jotakin. Kansankielellä selittämi-nen toimi lääketieteellistä termistöä tehokkaammin! Värikäs puhetyyli ja myös kehonkielen käyttö (kuvausleik-keiden suunnan ilmoittamisessa) sai nuo musta-valko-harmaat läiskät oi-keasti kertomaan asioita. Oli kiva kuul-la että radiologikin ajattelee kuvista että ”beigeä suttua” tai ”rööri vuotaa”! Asiaa luennossa oli erittäin runsaas-ti. Yleisö oli mielestäni (itseni tavoin) aivan haltioissaan luennoitsijan ener-gisestä puheesta, ja käytäväkom-menteissa kuuluikin että ”opin tänään puolessa tunnissa enemmän kuin olen koskaan oppinut”. Luennoijan vetovoimaisuudesta kertoo myös se, että luennon venähdettyä hieman aikataulusta suunniteltua pidemmäk-si edes oven toisella puolella tarjoil-tavat juhlacocktailit eivät saaneet ihmisiä siirtymään pois luennolta! Hauskana loppukevennyksena radio-logi jakoi näkemyksensä siitä, miten hän katsoo maailmaa; hän vertasi oman puutarhansa norjanangervon kukintaa ihmisen haimaan! Kerran ra-diologi, aina radiologi!
Esityksen tavoitteena oli että kuulija saa ideoita, välineitä ja inspiraatiota opiskelijoiden ohjaukseen omassa työssään. Hän tarkasteli opiskelija-ohjauksen laatusuosituksia periope-ratiivisen hoitotyön näkökulmasta.
Vuonna 2017 on tehty kansalliset opiskelijaohjauksen laatusuosituk-set. Valope 2017: opiskelija ohjauk-sen laatusuositukset.
Suositusten mukaan opiskelijaoh-jausta ohjaa laatulupaus jonka tulisi ohjata harjoitteluyksikön toimintaa ja antaa raamit koko ohjausproses-sille.
Laatulupauksen mukaan henkilös-tön tulisi olla tietoinen opiskelijan oppimis- ja ohjausprosessista sekä eri toimijoiden rooleista. Harjoitte-luyksikön toiminta tulisi olla opis-kelijamyönteistä ja kollegiaalista. Toiminnassa tulisi näkyä asiakasläh-töisyys.
Harjoitteluyksikössä tulisi olla päivi-tetty perehdytysmateriaali ja opis-kelijan pitäisi tutustua perehdytys-materiaaliin jo ennen harjoittelua. Opiskelijan tulisi olla aktiivinen ja itseohjautuva opiskelussaan. Hänen tulisi olla tietoinen osaamisestaan, tunnistaa vahvuutensa ja kehitty-mistarpeensa.
Opiskelijan, ohjaajan ja ohjaavan opettajan tulisi olla tietoisia opis-kelijan lähtötasosta, osaamistavoit-teista ja arviointikriteereistä. Ohja-
SESSIO F: OHJAA JA VOI HYVINModeraattorina Marja Sirkeinen
ukseen ja arviointiin tulisi käyttää yhdenmukaisia käytänteitä. Pinset-ti-lehden tässä numerossa esitellään kehittämisprojektia, jossa tuotettiin perioperatiivisen hoitotyön harjoit-telua ohjaavat tavoitteet opiskeli-joiden sekä ohjaajien tueksi (sivuilla 28-31).Harjoitteluyksiköissä tulisi arvioida ja kehittää opiskelijaohja-uksen laatua systemaattisesti.
Mielestäni nämä kansalliset opiske-lijaohjauksen laatusuositukset ovat todella hyvät ja selkeät. Toivon että näihin perehdytään ja niitä nouda-tetaan kaikissa harjoitteluyksiköissä.
Jaana Mäkelä kertoi hyvin monipuo-lisesti hyvinvoinnista, työhyvinvoin-nista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.Työkykyyn vaikuttaa johtaminen, työyhteisö ja työolot, arvot, asen-teet ja motivaatio, osaaminen, ter-veys ja toiminta kyky, perhe, lähi-yhteisö sekä toimintaympäristö. Työkykyä kuormittavat tekijät voi-vat olla psyykkisiä, fyysisiä tai sosi-aalisia. Kuormittuminen on yksilöl-listä ja erilaista eri elämäntilanteissa. Tasapaino työn ja yksityisen elämän välillä on tärkeätä. Yksilön oireita kuormituksesta ovat: stressi, unettomuus, aloitekyvyttö-myys, oppimisvaikeudet, poissaolot, kyynisyys, uupuneisuus ja masentu-neisuus. Työyhteisön oireita voivat olla: yhteistyöhaluttomuus, henki-löristiriidat, kiusaaminen, henkinen
väkivalta. Työn sujuvuus, tehokkuus ja tuottavuus voi myös laskea.
Jaana kertoi myös levon, palautu-misen sekä ravitsemuksen merki-tyksestä hyvinvointiin sekä terveys-liikuntasuosituksista. Istumisen haitoista on useita tutkimuksia. Työ-terveyslaitoksen suosituksen mu-kaan asentoa tulisi vaihtaa puolen tunnin välein.
On kehitetty monenlaisia sähköisiä sovelluksia joiden avulla voidaan edistää sekä hyvinvointia että työ-hyvinvointia. Mobiilisovelluksilla voi seurata omaa hyvinvointia ja terveyskäyttäytymisen muutoksia. Niistä saa tietoa terveydestä, sairau-desta, sairauden ennaltaehkäisystä ja hoidosta.
Esimerkkejä: askelmittarisovelluk-set, Sportstracker, Six weeks trai-ning, Unen määrä, Nukkumaanme-noaika, Sleep cycle. Työhyvinvoinnin apuna eKoutsi. http://ekoutsi.fi
Valmiiden hyvinvointisovellusten ar-viointia helpottamaan on kehitetty Appsiluuppi. Tämä työväline kehitet-tiin Minä ensin-hankkeessa yhdessä sote-ammattilaisten kanssa. https://uasjournal.fi/2-2017/mobiilisovelluk-set-osaksi-nayttoon-perustuvaa-sosi-aali-ja-terveysalan-asiakastyota.
Ajatuksia herättävä lainaus luennos-sa oli ” Jos sinulla ei ole aikaa liikkua, syödä, ajatella ja levätä oikein – on sinulla oltava aikaa sairastaa myö-hemmin.” Kristian Ekström
Kiitos ja hyvää vointia!
Valitettavasti perjantain iltapäivän luennoista ei ole moderaattoreiden kertomia tekstejä. Lisää luentoesityksiä löytyy FORNAn sivuilta: forna.fi/opintopaivia/2018-messukeskus. Käy tutustumassa!
Perjantaiaamun toisessa rinnak-kaissessiossa oli kolme luennoitsijaa, joiden luentojen aiheet sopivat ke-hittyvän hoitotyön teemaan. Aamun ensimmäisinä luennoitsijoina toimi Kainuun Sotesta ylihoitaja Elki Rut-herford sekä leikkausyksikön apu-laisosastonhoitaja Elina Keränen. He luennoivat laadunhallintajärjestel-mästä leikkauspotilaan prosessien johtamisessa. Luennon aluksi tu-tustuttiin Kainuun sijaintiin sekä vä-kilukuun kunnittain. Tämän jälkeen esiteltiin itse prosessinsuunnittelua sekä laadunhallintajärjestelmän rakennetta. Operatiiviselle vastuu-alueelle on tehty laatukäsikirja ja oli mielenkiintoista nähdä sen sisältöä. Tarkemmin pureuduttiin elektiivisen leikkauspotilaan prosessiin. Luen-
noitsijat ovat luvanneet kirjoittaa aiheesta Pinsettiin ensi vuoden puo-lella, joten pääsemme silloin tutus-tumaan aiheeseen lisää.
Uusi perioperatiivisen hoitotyön toimintamalliMaria PulkkinenTtM, osastonhoitajaHUS
Toisena luennoitsijana toimi Maria Pulkkinen, osastonhoitaja HUS:ista aiheenaan uusi perioperatiivisen hoitotyön toimintamalli, jonka hän on tuottanut osana opintojaan. Tut-kimuksen tarkoituksena oli kehittää toimintamalli, joka parantaa hoidon jatkuvuutta, potilastyytyväisyyt-tä, potilasturvallisuutta sekä lisää perioperatiivisten sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä. Konkreettisesti tämä tapahtuu niin sanotusti oma-hoitajajärjestelmällä, jolloin saman anestesiahoitaja hoitaa potilasta sekä leikkaussalissa että heräämös-sä. Tutkimuksesta oli hyviä tuloksia.
Luentosession viimeisen luennon piti sairaanhoitaja Minna Ikonen Jyväsky-län Terveystalosta. Luennossaan hän esitteli kehittämistehtävää bedside- kirurgian toiminnasta Keski-Suomen Keskussairaalan teho-osastolla. Ke-hittämistehtävän tarkoituksena oli luoda toimintamalli teho-osastolla tehtäviin bedside-kirurgisiin toimen-piteisiin. Tärkeintä on huomioida potilasturvallisuus sekä todettiin myös, että alemman puhtausluokan leikkauksia on mahdollista tehdä teho-osastolla. Kehittämistehtävä oli toteutettu kyselyllä anestesialääkä-reille ja teho-osaston sairaanhoitajil-le sekä kirurgeille. Tuloksena saatiin, että bedside-kirurgiaa olisi voitu hyö-dyntää useammalle potilaalle kuin to-dellisuudessa hyödynnettiin. Toteu-tumiseen totta kai vaikuttaa monta asiaa ja haasteita varmasti on. Halua kuitenkin löytyy, koska tehopotilaan siirto on aina riski. Kehittämistyö on varmasti herättänyt keskustelua ja ehkäpä asia Jyäskylässä etenee!
Ensimmäisenä puhujana oli Han-na Ihalainen, plastiikkakirurgian erikoislääkäri, HUS:sta. Luennon aiheena oli rintasyöpäkirurgia. Lu-ento piti sisällään mm. rintasyövän ilmaantumisen, sen hoidon eri muo-dot sekä vaihtoehdot ja korjauskirur-gian. Luento oli selkeä ja se kohdis-tui hyvin hoitajille.
Luennon aiheena oli kraniofaciaa-likirurgia. Luento koostui erilaisista leikkauksista, joilla voidaan korjata lasten kallon ja kasvojen synnynnäi-siä epämuodostumia. Luento sisälsi paljon ennen ja jälkeen- kuvia ja ne puhuttelivat paljon ainakin minua. Todella kiinnostava luento erittäin vaativasta erikoisosaamisesta.
Luento kertoi laparoskopialeikkaus-ten alkuvaiheista aina nykypäivään asti. Tämän leikkausmuodon kehit-tyminen on ollut todella huimaa. Oli mukava kuulla miten ennen vanhaan tätä leikkausmuotoa toteutettiin.
16 Pinsetti 4/2018
Henkilöesittelyssä Zsuzsanna UnkaristaMilloin tiesit, että haluat sairaanhoitajaksi?
Kaikki lähti siitä, kun kymmenen vuotta vanhempi siskoni opiskeli sai-raanhoitajaksi. Olin tuolloin 4-vuoti-as ja katselin siskoni Anatomian At-las -kirjaa, jossa jokaisella sivulla oli värikkäitä kuvia. Sen nähtyäni halu-sin samanlaisen kirjan. Päiväkodissa, kun hoitajat halusivat, että piirtäisin mikä minusta tulee isona, piirsin am-bulanssin ja itselleni hoitajan suikan päähän. Lahjaksi joulupukilta toivoin lääkärilaukun stetoskooppeineen. Ne olivat rakkaimmat leikkikaluni. Niinpä kotona nallekarhut, koirat ja kissat olivat hyvässä hoidossa minun huomassani. Tiesin koko kouluaikani, että minusta tulee sairaanhoitaja.
Miten koulutuksesi ja työurasi eteni?
14-vuotiaana aloitin lukion ja am-mattikoulun valmistuakseni sairaan-hoitajaksi Egerissä. Opiskelu eteni 4 vuoden ajan synkronisesti ammat-tiopintojen ja lukio-opintojen suh-teen esim. matematiikkaa ja kirurgi-aa saattoi olla peräkkäisillä tunneilla. Kädentaitoja harjoiteltiin demo-päivinä, jolloin pukeuduttiin hoita-jaksi ja harjoiteltiin mm. petaamista. Demo-päivä oli kerran viikossa. Am-mattiaineiden opettajina toimivat lääkärit, esim. lastentauteja opetti lastentautien erikoislääkäri. Latinan opinnot kuuluivat merkittävänä osa-na opiskeluun.
Koulu loppui toukokuussa, sitten alkoivat kuukauden kestävät lop-putentit, jotka sisälsivät kirjallisia ja suullisia osuuksia. Suullisessa osuu-dessa opiskelija hakee tehtävälapun
pinosta salin edestä, valmistautuu viisi minuuttia ja pitää tämän jälkeen suullisen esitelmän tehtävälapun määräämästä aihealueesta. Päät-tötodistukseen tuli numero kaikista opiskelluista aineista. Valmistuim-me yleissairaanhoitajiksi, minkä jäl-keen on mahdollista työskennellä esimerkiksi terveyskeskuksessa.
Osastolla työskentelyyn tarvitaan erikoistumisopinnot joko lapsiin, ai-kuisiin tai psykiatriaan.
Ensin täytyy työskennellä vuosi osastolla, tämän jälkeen ylihoitajan suosittelulla on mahdollista päästä vuodeksi kouluun erikoistumisopin-toihin, jotka maksaa työnantaja. Koulutuksen aikana ollaan työssä ja koulua on joko viikko kuukaudessa tai yksi päivä viikossa. Koulutuksen aikana järjestetään harjoittelujaksot, joiden aikana kierretään sisätautien osasto, pienklinikka (gyn/knk), kirur-gian osasto, teho-osasto, synnytyk-set, naistentaudit, traumaosasto ja ortopedian osasto. Tässä vaiheessa
uraa hoitajalla ei ole vielä mitään asiaa leikkaussaliin.
Erikoistumisopintojen aikana tenti-tään kaikki erikoisalat puolivuosit-tain. Jos tentistä ei pääse läpi, joutuu odottamaan puoli vuotta seuraavaa tenttiä tai mahdollisesti maksa-maan työnantajalle takaisin päivära-hoja, jos koulutusta ei ole mahdollis-ta jatkaa enää (työnantaja ei maksa tai koulutukseen ei mahdu).
Erikoistumisopintojen jälkeen työs-kentelin kaksi vuotta kirurgian vuo-deosastolla ja urologialla.
Tämän jälkeen minua pyydettiin työskentelemään leikkausosastolle. En ollut osannut ajatella, että työs-kentelisin koskaan leikkausosastol-la, mutta on hyvin kunniallinen asia, jos pääsee työskentelemään leik-kausosastolla, joten otin työpaikan vastaan. Työskentelin urologian leik-kausosastolla puoli vuotta kunnes kuulin, että koulutukseni ei pääse vielä alkamaan vuoden vaihteessa. Kysyin tämän jälkeen rohkeana kes-kusleikkausosastolta, tarvitsevatko he sairaanhoitajaa ja minua onnisti. Sain keskusleikkausosastolta työ-paikan ja lisäksi koulutuspaikan.
Koulutukseen sai hakeutua yhden vuoden kestoisen työjakson jälkeen. Koulutuksen kävin yliopiston sairaa-lassa Budapestissa Joka kuukausi koulua oli yksi viikko. Kaikki opet-tajat olivat omien erikoisalojensa kirurgeja ja opiskelimme samoista kirjoista kuin kirurgeiksi opiskele-vat lääkärit. Kaikista erikoisaloista järjestettiin palkallista harjoittelua (jonka maksoi oma sairaala) mm. 6 viikkoa traumaa, 6 viikkoa gastro-kirurgiaa. Käytännön työskentelyä arvioitiin ylihoitajan toimesta, esim. päivän leikkauslistalta jaetaan hoita-jalle tehtäväksi ”ydinnaula”, ylihoi-taja seuraa ja kirjaa koulutettavan suoriutumisen potilaan peittelyssä ja instrumentoinnissa. Lopputentit järjestettiin ortopediasta ja kirurgi-asta sekä kirjallisesti että suullises-ti. Egerin keskusleikkausosastolla,
”pehmeällä”, työskentelin 14 vuotta.
Mistä keksit tulla Suomeen töihin?
Egerin sairaalassa, jossa työsken-telin, tapahtui yritysosto 2008, jon-ka seurauksena 800 työntekijää irtisanottiin. Minulla oli valmiiksi katsottuna työpaikka Budapestiin leikkaussaliin. Ollessani työvapaalla
havaitsin www-sivuilta, että Suo-meen haetaan sairaanhoitajia. Osal-listuin 4. tammikuuta 2009 haastat-teluun Budapestissa, helmikuussa olin jo työssä Suomessa vuodeosas-tolla. Ensimmäisen kuukauden ajan työskentelin tulkin kera. Kävin jo Un-karissa pikakielikurssin, josta ei ollut juurikaan apua. Vuoden vuodeosas-totyöskentelyn jälkeen halusin jo ki-peästi takaisin työhön leikkaussaliin. Aktiivisen etsinnän jälkeen pääsin työelämävalmennukseen Kanta-Hä-meen keskussairaalaan Hämeenlin-naan, josta puolentoista kuukauden päästä sain sijaisuuden ja myöhem-min vakinaisen työpaikan.
Tykkään todella nykyisestä työstäni. Työkavereiden kanssa tunnen oleva-ni samaa perhettä, minusta tuntuu, että kuulun joukkoon. Viihdyn Suo-messa hyvin, kaikki ovat ystävällisiä. Minusta Suomessa on helpompaa työskennellä, sillä salissa on kaksi hoitajaa eikä tarvitse olla yksin vas-tuussa koko leikkauksesta. Suomes-sa työelämä on rauhallisempaa ja työelämän turva on parempi.n
Työskentely leikkausosastolla Unkarissa:• Opintojen suorittaminen nostaa palkkatasoa joka vaihees-
sa, niin yleissairaanhoitajasta aikuisten sairaanhoitajaksi kuin aikuisten sairaanhoitajasta leikkaushoitajaksi.
• Leikkaussalissa työskentelee leikkaushoitajan lisäksi suun-nilleen suomalaista lääkintävahtimestaria vastaava ”leik-kaussalipoika”, joka toimii valvovana hoitajana ja huolehtii itsenäisesti asennonlaitosta.
• Anestesiahoitaja työskentelee kahden anestesialääkärin kanssa, leikkaushoitaja ei avusta.
• Leikkaushoitajan tehtävä on hoitaa leikkauksen instrumen-tointi ja välineistö, sillä välinehuoltajaa ei ole.
• Lääkäri pesee toimenpidealueen ja peittely tapahtuu yhdes-sä instrumentoivan hoitajan kanssa.
• Päivystysvuoro kestää 24 tuntia, joita saattaa olla 10 päivää kuukaudessa.
Verisuonileikkaus Markhot Ferenc Megyei Kórház -sairaalassa Egerissä.
KYSEESSÄ ei ole espanjalainen herkkupala, vaan mikrovaskulaari-sesti yhdistettävä kieleke, jota käy-tetään korjaavassa plastiikkakirurgi-assa.
Plastiikkakirurgia on menetelmäala. Plastiikkakirurgit eivät keskity yh-teen elimeen tai elinjärjestelmään, vaan hoitavat potilaita hiuksista var-paisiin. Rekonstruktiivisessa plastiik-kakirurgiassa korjataan jotain huo-nosti toimivaa tai rikki mennyttä ja muovaavassa plastiikkakirurgiassa muotoillaan jotain, mikä ei ole rikki, mutta on väärän muotoinen tai toi-mii huonosti.
Korjaavassa plastiikkakirurgiassa yhtenä yleisenä korjausmenetelmä-nä käytetään erilaisia kielekkeitä. Ne voivat olla paikallisia, jolloin esimer-kiksi kudospuutoksen vierestä kään-netään kieleke paikaksi. Sen lisäksi on olemassa etäkielekkeitä, joita kutsutaan myös mikrovaskulaari-siksi kielekkeiksi. Ne ovat kielekkei-tä, jotka otetaan kudospuutoksen korjaamiseksi muualta kehosta ja siirretään toiseen paikkaan. Kaikis-sa kielekkeissä perustana on veren-kierto, joka mahdollistaa sen, että siirretty kudos saa verta ja pysyy elä-vänä. Kielekkeitä on olemassa hyvin useita ja hyvin erilaisia. Kielekkeet voivat sisältää ihoa ja rasvaa, lihas-ta, luuta, jännettä tai jopa suolta ja joskus kaikkia näitä. Kielekkeistä on kirjoitettu oppikirjoja ja niiden hallitseminen kuuluu korjaavan plastiikkakirurgin arkeen. Tyypilli-siä etäkielekkeitä ovat esimerkik-si alavatsakieleke, jota käytetään
puuttuvan rinnan rakentamiseen tai pohjeluukieleke, jota käytetään esi-merkiksi alaleuan rakentamiseen.
Ensimmäiset kielekkeet on kuvat-tu historiassa jo ennen ajanlaskun alkua ja kielekkeiden kehitys pääsi vauhtiin erityisesti toisen maailman-sodan jälkeen, kun sodasta palasi kotiin runsaasti eri tavoin vammau-tuneita potilaita, joilta puuttui osia kehostaan. Valitettavasti sodat ovat olleet ratkaisevasti mukana kehittä-mässä plastiikkakirurgiaa.
Yhtenä tärkeänä perusperiaatteena on korjata puuttuva osa mahdolli-simman samanlaisella kielekkeellä. Tämä on usein hyvin vaikeata. Kas-vojen iho on väriltään punertava ver-rattuna raajojen tai vartalon ihoon. Kasvojen iho on myös ohuempaa ja pehmeämpää kuin iho suuressa osassa muualla kehossa. Raajoista ja erityisesti vartalolta nostetuissa kielekkeissä rasvan määrä on välillä huomattavasti suurempaa kuin kas-voissa. Lisäksi varaosien käyttämi-sellä on se hinta, että niistä on myös haittaa potilaalle. Vähimmilläänkin kielekkeen nostokohtaan jää arpi ja usein myös muoto alueella muuttuu. Kielekettä valittaessa on pohdittava myös ottokohdan haitat ja ne ovat usein yksilöllisiä. Modernissa korjaa-vassa plastiikkakirurgiassa pyritään-kin yksilöllisiin ratkaisuihin ja huo-mioimaan jokaisen potilaan kehon ominaisuudet ja myös toiveet.
Itse olen työssäni keskittynyt kor-jaamaan erityisesti kasvojen aluet-ta. 2010 luvun alussa aloitin käyt-
tämään puuttuvien nenän osien korjaamiseen korvalehdestä otet-tavaa mikrovaskulaarista Helix-kielekettä, joka kuvattiin 80-luvulla. Näitä leikkauksia tehdessäni huo-masin, että jouduin toistuvasti kat-kaisemaan korvalehden yläpuolelta korvan taakse kulkevan verisuonen. Tämä verisuoni versoo isosta ohimo-suonesta ja kuljettaa veren ihoon ja rasvaan korvan takana. Silloin sain ajatuksen, että voisinkin käyttää kielekkeenä korvan takana olevaa kudosta. Näin syntyi TAPAS-kieleke. Sain kunnian löytää uuden mikro-vaskulaarisen kielekkeen, jota ei ole kirjallisuudessa aiemmin kuvattu.
Tapas-kieleke saa nimensä verisuo-nesta, joka tuo verta korvalehteen ja ihosta, joka on korvan takana. Sen erona aiemmin kuvattuihin kie-lekkeisiin on se, että se on tähän asti löydetyistä kielekkeistä ohuin ja pehmein. Lisäksi sen väri vastaa kasvojen ihon väriä. Nämä ominai-suudet tekevät siitä poikkeuksellisen hyvän juuri kasvojen kudospuutos-ten korjaamiseen. Siihen tulee oma verisuoni, joka on sopiva yhdistet-täväksi kasvojen verisuoniin. Lisäksi suurena etuna on se, että kielekettä nostettaessa syntyvä arpi jää käy-tännössä kokonaan piiloon eikä kor-valehden muoto muutu.
Tein ensimmäisen Tapas-kielekkeen 2014 nuorelle tytölle, jolta oli on-nettomuudessa tuhoutunut koko alaluomi. Tämänlainen kudospuutos on vaikea korjata. Muualta kehos-ta otettavat kielekkeet ovat väärän värisiä, iho liian paksua ja niissä on
Pinsetti 4/2018 19
liikaa rasvakudosta. Kasvoista kään-netyt kielekkeet ovat sopivan värisiä ja paksuisia, mutta jättävät runsaat ja näkyvät arvet. Alaluomi on hyvin herkkä rakenne. Tästä syystä Tapas onkin juuri siihen erityisen hyvin so-piva. Leikkaus onnistui hyvin ja sain rakennettua alaluomen potilaalle. Tämän jälkeen olen rakentanut po-tilaille Tapas-kielekkeellä yläluomia, alahuulia ja nenän osia. Sen lisäksi olen käyttänyt Tapasta myös suu-syöpäpotilailla korjaamaan puuttu-via kielen ja suunpohjan osia.
Tapas on osoittautunut luotettavak-si ja käyttökelpoiseksi kielekkeeksi, joka soveltuu käytettäväksi moniin kasvojen kohtiin. Todennäköisesti se sopii myös käden ja erityisesti sormien vaurioiden korjaamiseen, mutta siihen sitä ei vielä meillä ole käytetty. Olen käynyt luennoimas-sa Suomessa ja ulkomailla aiheesta muille plastiikkakirurgeille ja kieleke
on myös julkaistu kansainvälisessä plastiikkakirurgian alan lehdessä. Olen myös kuullut tutuilta ulkomai-silta plastiikkakirurgeilta, että sitä on käytetty ulkomailla, tähän men-nessä ainakin Norjassa, Saksassa ja Japanissa. Näin on saatu vietyä suo-malaista muotoilua ulkomaille.
Plastiikkakirurgia on luova ala. Poti-laiden tilanteet ovat usein yksilölli-siä ja standardileikkauksia on vähän. Plastiikkakirurgit joutuvat usein soveltamaan useita tekniikoita ja joskus jopa vaihtamaan leikkauksen aikana suunnitelmaa. Leikkaukset suunnitellaan yksilöllisesti pyrkien huomioimaan kunkin potilaan ja korjattava kohdan vaatimukset. Ta-voite pysyy kuitenkin samana. Pyr-kimys on palauttaa ihmisen toiminta ja ulkonäkö niin lähelle alkuperäistä kuin mahdollista, jotta potilaan elä-mänlaatu ei kärsi pysyvästi vammas-ta tai sairaudesta.
Lääketieteessä on hienoa myös se, että joskus pystyy luomaan uutta. Tästä on hyvänä esimerkkinä kas-vonsiirto. Vielä hetki sitten pidettiin tieteiskirjallisuutena sitä, että pysty-tään siirtämään kuolleelta ihmiseltä kasvot tai sen osia elävälle ihmiselle. Nyt se onkin totta ja ehkä kohta ru-tiinia.
Ehkäpä hienointa plastiikkakirurgi-assa on se, että tässä yhdistyy lääke-tieteeseen myös ripaus taiteellisuut-ta. Erona taiteeseen on kuitenkin se, että uuden luomisen edellytyksenä on pystyttävä todistamaan se, että uusi menetelmä on toimiva, turvalli-nen ja toistettavissa. Kyse on kuiten-kin aina ihmisten korjaamisesta.n
Pinsetti 4_2018_Joulutervehdys_B. Braun Medical Oy_konvertoitu.indd 1 21.11.2018 10:18:23
20 Pinsetti 4/2018
Leikkaushoitajienkokema työn imu
Johdanto
Artikkeli perustuu ylemmän ammat-tikorkeakoulututkinnon opinnäyte-työnä tehtyyn tutkimukseen. Se to-teutettiin suurella leikkausosastolla, jonne on keskitetty useita vaativia kirurgian erikoisaloja. Hoitohenki-lökunnan vaihtuvuus oli ollut suurta viime vuosien aikana, joten osastolla haluttiin tukea henkilökunnan jaksa-mista sekä lisätä henkilöstön pysy-vyyttä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työn imun kokemista leikkaushoitajien näkökulmasta. Ta-voitteena oli tuottaa tietoa leikka-ushoitajien kokemasta työn imusta ja siihen vaikuttavista vahvistavista ja heikentävistä tekijöistä. Tietoa pystytään hyödyntämään hoitotyön lähiesimiestyössä, etenkin leikkaus-osastoilla.
Työn imua on tutkittu paljon niin Suomessa kuin kansainvälisesti, mutta leikkaushoitajien työn imun kokemisesta oli vain vähän tietoa eikä Suomesta lainkaan. Hoitotyön työn imun tutkimuksissa on todettu, että työn imun kokemus vaikuttaa sairaanhoitajien työsuoritukseen ja näin ollen sillä on vaikutusta terve-ydenhuollon tuloksiin (Garcia-Sierra ym. 2015: 8).
Miten leikkaushoitajat kokevat työnsä? Millaisista kokemuksista leik-kaushoitajat tuntevat sisäisen motivaation kasvamista ja työn imua? Työn imu on kokemusta tarmokkuudesta, työhön omistautumisesta ja uppoutumisesta ja sen seurauksia ovat muun muassa innovatiivi-suus, henkilöstön pysyvyys, työhön ja työpaikkaan sitoutuminen sekä työn laadun parantuminen.
Tutkimusmenetelmät
Tutkimukseen valittiin tarkoituksen-mukaisella otannalla sellaisia leikka-ushoitajia, joiden perehdytysaika oli päättynyt ja jotka tekivät päivystys-vuoroja.
Ennen kyselylomakkeen täyttämis-tä vastaajat (n = 10) täyttivät Työ-terveyslaitoksen internet-sivuilla olevan Työn imu -testin. Tämän tar-koituksena oli johdatella vastaajia aiheeseen ja lisätä näin vastausten luotettavuutta. Testin antama tulos kerättiin taustatietoihin ja sillä saa-tiin esille vastaushetken arvio siitä, miten usein vastaajat kokivat työn imua.
Tiedonkeruuta jatkettiin avokysy-myksiä sisältäneellä sähköisellä kyselylomakkeella. Työn imua sel-vitettiin kartoittamalla vastaajien kokemuksia työn imun kolmelta osa-alueelta (tarmokkuus, omistau-tuminen, uppoutuneisuus). Tämä laadullinen aineisto analysoitiin ai-neistolähtöisellä sisällön analyysillä. Tutkimuskysymyksiin liittyneet alku-peräisilmaukset pelkistettiin, ryhmi-teltiin ja yhdistettiin alaluokiksi, jot-ka edelleen yhdisteltiin yläluokiksi.
Tutkimuksen tekijä on leikkaushoi-taja ja hänellä oli luonnollisesti omia ennakkoajatuksia aiheesta. Hän
pyrki kuitenkin etenemään aineis-ton ehdoilla ja jättämään omat ko-kemuksensa pois sisällön analyysin ajaksi.
Tulokset
Tutkimuksen tulosten mukaan leik-kaushoitajan työn imua aiheuttavat tekijät jakaantuivat työn ominai-suuksiin, työntekijän ominaisuuksiin, työyhteisöön, ammattitaidon käyt-tämisen mahdollisuuteen ja onnistu-misen kokemuksiin. (Kuvio 1.)
Työn imua voimistavat ja heikentävät tekijät
Työn imua voimistivat tutkimuksen kohteena olleella leikkausosastolla työyhteisö, työtehtävät, työntekijän kokemus ja työoloja tukeva johta-minen. Työn imua taas heikensivät kuormittavan työn syyt ja seurauk-set, vähäinen tunnustuksen saami-nen työstä, johtaminen sekä yhteis-työvaikeudet. (Kuvio 2.)
Pohdinta
Osaaminen, onnistumisen kokemukset ja hyvän tekeminen muille
Työntekijöitä voidaan tukea anta-maan parhaansa ja kokemaan työn imua panostamalla työpaikoilla psy-kologisiin perustarpeisiin, joita ovat omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhtei-söllisyys (Martela – Jarenko 2014: 31, 34). Erityisesti kyvykkyys ja yh-teisöllisyys näkyivät tutkimuksen ai-neistossa. Leikkaushoitaja koki työn imua saadessaan tehdä työtä, jonka osaa, ja toisaalta työtä, jossa saa hyödyntää omaa erikoisosaamista,
Pinsetti 4/2018 21
uu
Kuvio 1. Leikkaushoitajan työn imua aiheuttavat tekijät
Kuvio 2. Työn imua voimistavat ja heikentävät tekijät
jota voi vielä jakaa muille. Leikka-ushoitajan työssä se, että saa työstä onnistumisen kokemuksia vaikutti työn imuun ja voimisti sen kokemis-ta. Konkreettisia esimerkkejä tästä olivat potilaan tyytyväisyys hoitoon-sa ja työtehtävien sujuminen, ku-ten kirurgin toiveiden ennakoinnin onnistuminen instrumentoitaessa. Työn osaamisen kautta työntekijä sai myös vaikuttamismahdollisuuk-sia työyhteisössä ja tunsi kuuluvansa tiimiin. Tästä päätellen kyvykkyy-den kokemus - sisäisen motivaati-on perustekijä (Martela – Jarenko 2014: 16) - on mahdollinen leikkaus-hoitajan työssä, jos sille annetaan mahdollisuus. Tämän voi toteuttaa tarjoamalla kullekin työntekijälle sellaisia työtehtäviä, jotka hän osaa ja joissa hän pystyy hyödyntämään erikoisosaamistaan. Toisaalta oli
mielenkiintoista havaita, että myös vastoinkäymisten kohtaaminen, epäonnistuminen, aikaansai tar-mokkuuden tunnetta ja sinnikkyyttä, mikä puolestaan vaikutti leikkaus-hoitajan työn imun voimistumiseen.
Tutkimuksessa tuli esille leikkaus-hoitajan työn ominaisuus, jossa teh-dään hyvää muille: potilaan hoidon tavoitteiden onnistuminen ja poti-laan hyvä hoito, hyvän tekeminen työkavereille ja toisaalta myös hyvä työilmapiiri. Psykologian kolmesta perustarpeesta yhteisöllisyys syn-tyy yksilön kokemasta yhteydestä muihin ja siitä, että kokee tekevänsä hyviä asioita muille (Martela – Jaren-ko 2014: 16). Tästä päätellen voidaan ajatella, että yhteisöllisyyden pe-rustarve tulee tyydytetyksi leikka-ushoitajan työssä ja tämä vaikuttaa
työn imun voimistumiseen. Hyvän tekeminen potilaalle ei tullut sel-keästi esille aiemmissa työn imun ja hoitotyön tai työtyytyväisyyden ja leikkaushoitotyön tutkimuksissa. Hoitajien on kuitenkin todettu va-litsevan perioperatiivisen hoitotyön juuri muiden auttamisen ja muille hyödyksi olemisen vuoksi (Støren – Hanssen 2011: 581). Sairaanhoitajien työhyvinvointiin vaikuttavat yhteys potilaisiin, mahdollisuus toteuttaa korkeatasoista potilashoitoa sekä kokemus hyvin tehdystä työstä (Ut-riainen – Kyngäs 2008: 43, 45). Olisi-kin varteenotettavaa tarkastella potilaan hyvän hoidon ja potilaan hoidon tavoitteiden onnistumisen vaikutusta leikkausosastolla koet-tuun työn imuun ja työhyvinvointiin.
Aiemmin todettu työn imun tart-tuminen näkyi tämän tutkimuksen tuloksissa siinä, että työn imua ai-heuttivat muiden ilahduttaminen, tiimityö, työkaverit sekä työntekijän kokemus työyhteisössä vallitsevasta korkeasta työmotivaatiosta. Työ-tovereiden väsymys työn imua hei-
Työn ominaisuusTyön vaativuus
• työn haasteellisuus• vaativaa hoitoa tarvitsevien
potilaiden hoitaminen• työ hätätilanteiden aikana• ongelmanratkaisukykyä vaati-
vat tilanteet• vastoinkäymisten kohtaaminen
Työn tekoa tukevat työn piirteet• työn monipuolisuus• työn mielekkyys• työn selkeys
Tiimityö• moniammatillinen tiimityö• toimiva tiimityö• vaikean potilastapauksen
Onnistuminen• työssä onnistuminen• tilanteen ajan tasalla olemi-
sessa onnistuminen• haastavista tilanteista
selviäminen• potilaan hoidon tavoittei-
den saavuttaminen• potilaan hyvä hoito
Työn sujuminen• työpäivän sujuminen• instrumentoinnin sujumi-
nen• toimenpiteen sujuva ete-
neminen• erikoistyön sujuva etene-
minenPalaute ja arvostus
• työn arvostus• palautteen saaminen
Mahdollisuus ammattitaidon käyttämiseen
Osaaminen• omaa osaamista vastavat
työtehtävät• työntekijän oman erikoisosaa-
misen käyttäminen• työn osaamisen seuraukset
Erityiset työtehtävät• instrumentoivana hoitajana
työskentely• haasteellinen, vaihteleva ja
monitahoinen vastuualuetyö-tehtävä
• innovointiOppiminen ja opettaminen
• uuden oppiminen• muiden perehdyttäminen,
ohjaaminen ja oman osaamisen jakaminen
Kuormittavan työn syy: pitkät työvuorot, liian suuri työ-/työvuo-romäärä, kiire, liian vaikea työ, paineen alaisena oleminen, sa-manaikaiset vaatimukset moneen tehtävään, monia erikoisaloja sisältävä suurikokoinen osastoKuormittavan työn seuraus: oma väsymys, muiden väsymys, voimavarojen puuteTunnustus työstä: palkka, kiitok-sen puuteJohtaminen: työvuorosuunnitte-lu, perehdytyksen ja opiskelijaoh-jauksen hallinta, ylimitoitettujen leikkauslistojen suunnitteluYhteistyövaikeudet: kirurgeilta saatu aliarvioiva kohtelu, huono tiimityö
Työyhteisö: työkaverit, sujuva tiimi-työ, debriefing, työyhteisön yhteinen tekeminenTyötehtävät: omaa osaamista vastaa-vat työtehtävät, erikoisosaamista vaati-vat työtehtävät, haastavat työtehtävät, monipuolinen työnkuvaPalaute: tieto työn tuloksesta, kiitoksen ja palautteen saaminenTyöntekijän kokemus: työn ilon koke-minen, työmotivaatio työyhteisössäTyöoloja tukeva johtaminen
22 Pinsetti 4/2018
kentävänä tekijänä kuvasti heidän merkitystään leikkaushoitajan työn imulle.
Työn vaativuuden vaikutus työn imuun
Leikkaushoitajan työn imua aiheut-tivat työn haasteellisuus, vaativaa hoitoa tarvitsevien potilaiden hoita-minen, ongelmanratkaisukykyä vaa-tivat tilanteet ja työ hätätilanteiden aikana. Nämä kuvasivat selkeästi juuri kyseisen osaston leikkaushoi-tajien kokemusta siitä, millaisissa ti-lanteissa he kokevat työn imua. Suu-rella ja monia vaativia erikoisaloja sisältävällä leikkausosastolla työn imua voimisti haasteellinen työ, mutta toisaalta liian vaikea työ myös heikensi työn imua. Aiemmin on todettu, että työyhteisöissä voi-daan kokea haasteita, innostusta ja onnistumisia vaikeissakin tilanteissa. Tosin ajan myötä työn vaatimukset saattavat tulla liian suuriksi eikä tilaa jää palautumiselle. (Hakanen 2009b: 52.) On myös todettu, että työ saat-taa tulla liian vaativaksi, jos sekä tii-mien kokoonpanot että leikkaukset vaihtuvat alituisesti (Silén-Lipponen 2005: 83).
Palaute ja arvostus
Palaute ja arvostus aikaansaivat leik-kaushoitajien työn imua. Kiitoksen ja palautteen saaminen voimistivat leikkaushoitajien työn imun koke-mista, kiitoksen puute taas heikensi sitä. Näin ollen leikkausosastoilla tu-lisi antaa palautetta niin esimiehenä kuin kollegana; lisäksi tulisi kerätä potilaspalautetta. Voidaan pohtia, miten paljon leikkausosastot saavat palautetta potilailta. Tieto potilai-den voinnista leikkausosastohoidon jälkeen lisäisi varmasti työn merki-tyksellisyyden kokemusta hoitohen-kilökunnalle. Kiitoksen antamiseen taas voidaan vaikuttaa työyhteisön kulttuuriin vaikuttamalla.
Aikaisemmin on todettu palkan parannusten lisäävän työn vetovoi-maisuutta leikkausosastolla (Björn
– Lindberg – Rissén 2015: 115). Toi-saalta on myös todettu, että tyyty-väisyys palkkaan ei ole yhteydessä hoitajien työn imuun (Simpson 2009: 59). Vaikka sisäistä motivaatiota ei voida kasvattaa palkan avulla, sisäi-sen motivaation kannalta on tärke-ää, että henkilö kokee organisaation tavat oikeudenmukaisiksi ja kokee saavansa ansionsa mukaisen palkki-on työstään (Martela – Jarenko 2014: 48). Näin ollen tässä tutkimuksessa esille tulleen palkan voidaan olettaa vaikuttavan leikkaushoitajan koke-mukseen oikeudenmukaisuudesta ja tehdyn työn arvostamisesta ja näin vaikuttavan työn imuun ja sisäiseen motivaatioon.
Tutkimustulosten hyödyntäminen
Tutkimuksen aineisto oli monipuo-linen mutta pieni, ja tulokset ovat sidoksissa osaston sen hetkiseen tilanteeseen, joten tulosten hyödyn-tämistä muissa yhteyksissä tulee harkita tarkoin. On huomioitava li-säksi, että osasto on ominaisuuksil-taan ainutlaatuinen, joten tuloksia ei voida suoraan hyödyntää esimerkik-si päiväkirurgisissa yksiköissä. Tulos-ten avulla on kuitenkin mahdollista ymmärtää leikkaushoitajien työn imun kokemista ja tapoja, joilla sitä voidaan voimistaa.
Vastaajat kokivat työn imua kes-kimäärin muutaman kerran viikos-sa. Osastolta on kuitenkin lähtenyt viime vuosina paljon osaavia työn-tekijöitä ja vastaajat edustivat alle kymmenesosaa osaston leikkaus-hoitajista. Tämän vuoksi olisi hyödyl-listä mitata koko osaston työn imun kokemusta. Työn imua vahvistamal-la ja pyrkimällä vaikuttamaan sitä heikentäviin tekijöihin, pystyttäisiin lisäämään henkilökunnan työn imun kokemista, mistä mahdollisesti olisi seurauksena osastolla toimivan hen-kilökunnan pysyvyys. Kun osastolla on osaavaa, kokenutta ja pysyvää henkilökuntaa, hoitotyössä voidaan hyödyntää syvällistä tietotaitoa, ke-hittää käytännön hoitotyötä sekä taata laadukkaan hoitotyön toteu-tuminen ja potilasturvallisuus.
Lisäksi ehdotuksia jatkotutkimus-aiheiksi ovat työn imun kokeminen anestesiahoitajien keskuudessa, anestesia- ja leikkaushoitajien työn imun kokemusten vertailu sekä leikkaus- ja anestesiahoitajien työn imun tutkiminen kansallisella tasol-la. n
Lähteet ovat saatavilla kirjoittajilla tai opinnäy-tetyössä, joka löytyy Theseuksesta osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111216966
uu
Työn imu -testi on Työterveyslaitoksen internet-sivuilla osoit-
teessa https://www.ttl.fi/tyon-imu-testi/ . Se on vapaasti hyödynnettävissä ja sen avulla
on mahdollista arvioida työhyvinvoinnin tilaa ja työn imua.
Suosittelemme testaamaan!
Pinsetti 4/2018 23
Perifeerisesti asennettavan keskuslaskimokatetrin mahdollisuudet erikoissairaanhoidossa
Sairaanhoitajien monipuolisempi li-säkouluttaminen erikoistehtäviin oli-si sijoitus tulevaisuuteen. Ruotsissa ja muualla Euroopassa sairaanhoita-jia koulutetaan asentamaan PICC-katetreja, jotka ovat yleisiä muualla maailmassa, mutta Suomessa on täl-lä hetkellä vain kaksi tähän tehtävään perehdytettyä hoitajaa. PICC- katet-rien yleistyminen vähentäisi suonen-sisäiseen hoitoon liittyviä infektioita ja sairaanhoitajien kouluttaminen näiden asentamiseen säästäisi lää-käriresursseja sekä toisi taloudellista säästöä.
PICC-katetri
PICC-katetri eli Peripherally In-serted Central Catheter on keskus-laskimokatetri, joka asennetaan olkavarren ääreislaskimon kautta ult-raääniavusteisesti yläonttolaskimon alakolmannekseen. PICC-katetrit ovat 1-, 2- tai 3-lumenisia, silikonis-ta tai muoviseoksesta valmistettuja. PICC-katetria käytetään, kun tie-dossa on pitkäaikainen eli useam-man viikon kestävä suonensisäinen hoito. PICC-katetrin käyttö sisältää monia etuja verrattuna perinteiseen CV-katetriin eli keskuslaskimokatet-
Sosiaali- ja terveysala on murroksessa. Hoitotyötä kehitetään ja uu-delleenorganisoidaan jatkuvasti, sillä hoidettavien määrä on väestön ikääntymisen myötä jatkuvassa kasvussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2016 lonkkaleikkaus-ten määrä oli noin seitsemän prosenttia ja polvileikkauksien noin 17 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2015. Vuonna 2016 tehtiin polvi- ja lonkkaleikkauksia yhteensä 21 907.
riin tai käden pinnalliseen laskimoon asennettavaan kanyyliin. Lisäksi se voi olla ainut vaihtoehto palovam-mapotilailla tai trakeostomiapotilail-la silloin, kun heidän hoitonsa vaatii keskuslaskimokatetria.
PICC-katetreja on käytetty jo 1940-lu-vulla verenkierron mittaamiseen ja ne yleistyivät 1970-luvulla parentaali-seen eli suonensisäiseen ravitsemuk-seen. Nykyään PICC-katetrit ovat laajalti käytettyjä osana kokonaisval-taista suonensisäistä hoitoa. Yhdys-valloissa niitä asennetaan yli kolme miljoonaa vuosittain ja Ruotsissa sekä muissa Euroopan maissa yli 15 tuhatta, mutta Suomessa vain muu-tamia satoja.
Muun muassa Yhdysvalloissa, Ruot-sissa sekä muissa Pohjoismaissa
PICC-katetrien asentamisesta yleen-sä vastaavat tehtävään erikoiskou-lutetut sairaanhoitajat. Vuonna 2015 Suomessa asennettiin noin 600 PICC-katetria, joista lääkäreiden laittamia oli 90% ja loput yhden sairaanhoi-tajan asentamia. Vuonna 2017 Suo-messa asennettiin noin 1000 PICC-katetria ja perehdytettiin toinen sairaanhoitaja työtehtävään, mutta lääkärivetoisuus toistaiseksi jatkuu.
Käden pinnalliseen laskimoon asen-nettava kanyyli irtoaa helposti ja sitä voidaan joutua vaihtamaan suonensi-säisen hoidon aikana jopa useasti päi-vässä. Pinnalliset laskimot voivat ve-tää huonosti, jolloin iv-hoidon laatu kärsii ja väärin asennettu kanyyli voi aiheuttaa esimerkiksi sytostaattihoi-don yhteydessä jopa kudosvaurioita. PICC-katetri asennetaan vain kerran ja samaa katetria voidaan käytännös-sä käyttää niin pitkään kuin se toimii ja on hoidon kannalta tarpeellista. Pitkäikäisyys tekee katetrin käytöstä taloudellisesti järkevän vaihtoehdon. PICC-katetri asennetaan paikallis-puudutuksessa ultraääniavusteisesti,
SairaanhoitajaopiskelijatOona Grahn, Anssi Kervinen, Ella Kärhä ja Aleksi LaineBirgitta LehtoLehtori Saimaan ammattikorkeakoulu
uu
24 Pinsetti 4/2018
joten asennus on turvallinen ja poti-laille miellyttävämpi kuin anestesian vaatima CV-katetrin asennus. Veren hyytyminen on olkavarren ääreislas-kimossa parempi kuin perinteisen CV-katetrin vaatimassa kaula- tai solisluun alueen keskuslaskimossa. Avoimiin katetreihin asennetaan takaisku- tai neutraalipaineventtiili, joten ilmaa ei pääse suoneen. Yh-dysvaltalaisen tutkimuksen mukaan PICC -katetrihoidon aikana potilailla on ollut vähemmän laskimotukok-sia ja infektioita verrattuna CV- ja perifeeriseen katetriin (Ross, Guen-ter, Corrigan, Kovacevich, Winkler, Es-nick, Norris, Robinson ja Steiger. 2016). PICC-katetrin uloke sijaitsee olka-varressa, joten se on aseptisempi vaihtoehto sijainnin puolesta ja näin jo vähentää tulehdusriskiä. Yleisim-
piä PICC-katetrin komplikaatioita ovat tukos tai tahaton paikoiltaan meno, mutta vakavat komplikaatiot, eli sepsis ja tromboosi, ovat kuitenkin harvinaisia.
Huonosuoniselle, esimerkiksi ikäih-miselle tai sytostaattihoidoissa käy-välle potilaalle voi olla haasteellista ja kivuliasta saada kämmenselkään kanyylia paikoilleen ja sitä voidaan joutua vaihtamaan usein. PICC-katetria ei tarvitse hoidon aikana vaihtaa sen toimiessa. Korkeam-man virtausnopeuden ansiosta sent-raaliseen laskimoon voidaan antaa pH:n ääripäissä olevia lääkeaineita, sytostaatteja, verivalmisteita ja vä-keviäkin ravitsemusliuoksia suonia ärsyttämättä ja näin vältytään ylines-teyttämiseltä. PICC-katetrin kautta
voidaan ottaa verinäytteitä, joten potilas säästyy pistoksilta. Potilas voidaan kotiuttaa sairaalasta PICC-katetrin kanssa ja hoitoa, esimerkiksi antibioottilääkitystä voidaan jatkaa kotisairaanhoidon toimesta.
PICC-katetrin asentaminen on vä-hemmän invasiivinen toimenpide kuin kaulan tai solisluun alueelle asennettava CV-katetri. Sairaan-hoitajat voisivat perehdytyksen jälkeen suorittaa tämän asennuk-sen. Tehtävään koulutetun hoitajan tulee osata asennus, ylläpito ja lai-teosaaminen sekä hallita aseptiset varotoimet asennuksen ja sidosten vaihdosten yhteydessä. Hoitajan tu-lee myös tuntea erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistön anatomia. Jo-kainen hoitajavetoisesti asennettu PICC-katetri vapauttaa lääkärien työ-aikaa heidän erityisosaamistaan vaa-tiviin työtehtäviin. n
Kuvat julkaistaan Steripolar Oy:n luvalla.
LÄHTEET
Sandrucci M, Mussa B. 2014. Peripherally In-serted Central Venous Catheters. Springer-Verlag.
Nyholm O. 2017. PICC-Perifeerisesti asennettava keskuslaskimokatetri. https://www.slideshare.net/OskarNyholm/piccperifeerisesti-asennettu-katetri.
Järvelin J. 2018. Lonkan ja polven tekonivelleik-kausten määrä edelleen kasvussa. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos(THL). https://thl.fi/fi/-/lonkan-ja-polven-tekonivelleikkausten-maara-edelleen-kasvussa.
Vaaranmaa K. 2017. Keskuslaskimoportin asentaminen ja poisto. Sairaanhoitajan käsikirja. Terveysportti. http://www.terveysportti.fi/dtk/shk/avaa?p_artikkeli=shk04614.
Johansson R. 2008. Solunsalpaajat eli sytostaatit. Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/terve-yskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01077.
Complications with peripherally inserted central catheters (PICCs) used in hospitalized patients and outpatients: a prospective cohort study. Delphine Grau, Béatrice Clarivet, Anne Lotthé, Sébastien Bommart, Sylvie Parer. 2017.
Central venous catheter infections in home parenteral nutrition patients: Outcomes from Sustain: American Society for Parenteral and Enteral Nutrition’s National Patient Registry for Nutrition Care. Vicki M.Ross, Peggi Guenter, Mandy L. Corrigan, Debra Kovacevich, Marion F. Winkler, Helaine E. Resnick, Tina L. Norris, Law-rence Robinson, Ezra Steiger. 2016. Yhdysvallat.
uu
● Sairaanhoitaja ● Leikkaussalihoitaja● Tehohoitaja ● Anestesiahoitaja Esperi Terveyspalvelut Oy on Suomen suurin yksityisten anestesia- ja leikkaus-salipalveluiden tuottaja. Toimimme useissa työpisteissä erikoissairaanhoidossa ympäri Suomen. Palveluksessamme työskentelee sairaanhoitajia, leikkaussalihoitajia, anestesiahoitajia ja muita alan ammattilaisia.
Tarjoamme mielenkiintoisia työskentely-mahdollisuuksia, kilpailukykyisen palkkauksen ja urapolun, joka joustaa elämäntilanteesi mukaan.
OLEMME neljä perioperatiivista sairaanhoitajaa Keski-Suomen kes-kussairaalasta. Työyksikössämme oli 2017 alkuvuodesta mahdollisuus ha-keutua Perioperatiivisen hoitotyön asiantuntijasairaanhoitajakoulutuk-seen. Anestesia- ja leikkausosastolta koulutukseen pääsi yhteensä 15 anes-tesia- ja leikkaussalihoitajaa. Periope-ratiivisten sairaanhoitajien osaamis-vaatimukset muuttuvat ja kehittyvät teknologian, lääketieteen ja näyttöön perustuvan toiminnan kehittymisen myötä. Yksi pääpaino koulutuksen si-sällöstä oli, että osallistuja hallitsee ja kykenee kehittämään omaan erikois-alaan kuuluvien potilaiden hoitopolut ja ymmärtää saumattoman tiedonku-lun eri ammattiryhmien ja eri hoitoon osallistuvien yksiköiden välillä. Kou-lutus oli suunniteltu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja JAMKin yhteis-työnä. Opintojen kehittämishank-keenamme oli Laparoskooppiseen leikkaukseeen tulevan suolisyöpäpo-tilaan hoitopolun optimointi. Kehittä-mishankkeen ohjasi hoitotyön lehtori Pirkko Ratinen.
Suolikirurgisen potilaan hoitopolun optimointi oli ajankohtainen ja tar-peellinen kehittämishanke, koska tavoitteena oli päivittää ja kehittää ERAS- hoitopolkua. Uudet toiminta-mallit tarvitsevat säännöllistä päivi-tystä. Henkilökunta vaihtuu ja toimin-taresurssit muuttuvat. ”Kohti uutta sairaalaa 2020” oli hyvä tarkastella mm. laajempaa sekä kattavampaa potilasohjausta. Ohjauksessa pääpai-nopiste on pre- ja postohjauksissa.
Tällä hetkellä ERAS- vastuuhoitajina Keski-Suomen keskussairaalan leik-kausosastolla 2 on Piia Lemetyinen, Teija Neuvonen-Matilainen, Mall Ovaska ja Marja Rytkönen. Teija Neuvonen-Matilainen toimii salityön ohella myös ERAS- hoitajana.
kirurgia), valmistunut vuonna 1999 Sisä-lähetysseuran opisto, Pieksämäki. Päi-väkirurgian erikoistumisopinnot vuonna 2006 JAMK:issa, 2010 Perioperatiivinen erikoistumiskoulutus Savonia AMK ja 2018 Perioperatiivisen hoitotyön asi-antuntijasairaanhoitajakoulutus JAMK. Työskentelen tällä hetkellä Keski-Suo-men keskussairaalassa leikkausosas-tolla leikkaussalihoitajana gastron tii-missä. Työhistoriaa liike-elämän parista, Finnairilta ja terveydenhuollosta. Perus-terveydenhuollon puolelta terveyskes-kussairaalasta, erikoissairaanhoidosta kirurgisilta osastoilta sekä Leiko- toimin-nan puolelta ja leikkausosastoilta. ERAS- hoitajuus vuoden 2018 alusta liittyen Paksusuolen leikkauspotilaan hoitopo-lun optimointi -projektiin. Perheeseeni kuuluu puoliso ja kolme tytärtä.
MARJA RYTKÖNEN Lähihoitaja ensihoitotyö, valmistunut vuonna 1997 JAO:sta, sairaanhoitaja, suuntautumisvaihtoehto-na akuuttihoitotyö, val-
mistunut vuonna 2000 Jämsän sairaan-hoito-oppilaitoksessa, työskennellyt vuoden Jorvin päivystyksessä ja vuodes-ta 2001 vuoteen 2010 KSKS:n päivys-tyksessä. Kävin vuonna 2004 JAMK:n järjestämän anestesiahoitotyön erikois-tumisopinnot. Vuodesta 2010 olen työs-kennellyt saman sairaalan anestesia- ja leikkausosastolla anestesiahoitajana. Kiertohoitajana toiminut sairaalassam-me vuodesta 2002. Perioperatiivinen asiantuntija -sairaanhoitaja täydennys-koulutuksen kävin 2017-2018.
MALL OVASKA Sairaanhoitaja (AMK), valmistunut vuonna 2004 JAMK:sta, suuntautunut perioperatiiviseen hoito-työhön. Töissä nyt jo 14 vuotta KSKS:n aneste-
sia- ja leikkaus osastolla anestesiahoi-tajana. Sitä ennen olin suorittanut välskärin tutkinnon Tallinnan sairaan-hoitokoulussa vuonna 1993. Tallinnas-sa olin töissä sairaanhoitajana 2vuotta lastentarhassa ja 4 vuotta Mustamäen sairaalan sydänvalvonnassa. Periope-ratiivinen asiantuntija -sairaanhoitaja täydennyskoulutus 2017- 2018.
PIIA LEMETYINEN
Lähihoitaja, valmistunut JAO 2005, suuntautuen lapset ja nuoret, hoito- ja kasvatus. Sairaanhoitaja (JAMK) valmistunut 2008 suuntautuen perioperatiivi-seen hoitotyöhön. Aneste-
siahoitajana K-SKS 10 vuotta. 2017-2018 suoritin perioperatiivisen asiantuntija-sairaanhoitajan täydennysopinnot.
KESKI-SUOMEN keskussairaalas-sa suolistosyöpäleikkausta vaativa hoito pyritään tekemään mahdolli-suuksien mukaan ERAS (Fast track)
-hoitopolkua noudattaen. Nimi ERAS tulee englanninkielen sanois-
ta Enhanced Recovery After Surgery. Myös nimitystä Fast track käyte-tään useissa sairaaloissa Suomessa. Nämä kaksi nimitystä nopean toipu-misen mallille ovat yleisesti käytössä
PIRKKO RATINENTerveystieteiden maisteriksi valmistanut Kuopion yliopistosta 1999, hoitotyön lehtori. Taustalta ’Vanhamuotoinen’ sairaanhoitaja, erikoistu-nut perioperatiiviseen- ja tehohoitotyöhön. Työkokemusta hoitotyöstä muutamasta sairaalasta: PKKS,HUS; ja KYS. JAMK:ssa töissä vuodesta 2000. JAMK:ssa hoitotyön opettajana opettanut perus,- erikoistumis ja täydennyskoulutuksissa.
26 Pinsetti 4/2018
ja tarkoittavat samaa asiaa, mutta ERAS -nimike on kansainvälisesti tunnetumpi ja käytetympi.
Keski-Suomen keskussairaalassa vatsakirurgisella osastolla 22 jo vuonna 2005 alettiin kehittää ERAS (Fast track) -hoitomallia kolorek-taalipotilaille. Vuoden 2006 aikana perustettu projektiryhmä laati po-tilasohjausoppaan sekä kirjallisen ohjeen. Hoitohenkilökuntaa koulu-tettiin muun muassa osastokokous-ten ja kehittämispäivien muodossa. Kehittämisprojektiin sisältyi myös opintomatka Tanskaan. (Hönninen, Kuorelahti, Holmstedt, Heiskanen, Hinkkanen, Kultti, Uusipaasto, Virta-nen, 2011.)
Gastrokirurgian erikoislääkäri Anu Ehrlich Keski-Suomen keskussairaa-lasta on tehnyt väitöskirjan aiheesta
”Laparoscopic Colorectal Surgery and Fast-Track Care”. Tämän tutkimusko-konaisuuden tavoitteena oli selvit-tää videoavusteisen suolistokirurgi-an lyhyt- ja pitkäaikaistuloksia sekä nopeutetun hoitomallin vaikutusta potilaiden toipumiseen. Tulokset osoittivat, että laparoskooppinen kolorektaalikirurgia yhdistettynä nopeutettuun hoitomalliin on tur-vallinen, johtaa lyhyempään sairaa-lahoitoon, eikä ole kustannuksiltaan kalliimpi kuin avokirurgia. (Ehrlich, 2017.)
Paksusuolen syöpä on Suomessa yleistynyt. Se on naisilla toiseksi ja miehillä neljänneksi yleisin kaikista syöpäsairauksista. Suomessa to-detaan vuosittain noin 3 000 uutta suolistosyöpätapausta. Tärkeimpä-nä riskitekijänä pidetään länsimais-ta ruokavaliota ja alkoholinkäyttöä. Paksusuolen- ja peräsuolen syöpää kutsutaan yleensä yhteisnimellä ko-lorektaali- tai suolistosyöpä. (Järvi-nen, Kouri & Österlund, 2013.)
Keski-Suomen keskussairaalassa tehdään dosentti Matti Kairaluo-man mukaan vuosittain 80-100 pak-
su- ja peräsuolen alueen leikkausta (Kairaluoma, 2017). Syitä potilaan kirurgiselle hoidolle voivat olla mm. suolistokasvaimet (hyvän- tai pa-hanlaatuiset), divertikkelit (suolen limakalvosta muodostuneita umpi-pusseja), suolen verisuonimuutokset, suolen kiertymät tai perforaatiot, Crohnin tauti tai niiden komplikaati-ot. (Crohnin tauti: käypä hoito -suosi-tus, 2011)
ERAS -hoitopolku on potilaan nope-aan toipumiseen tähtäävä hoitopol-ku, jonka on kehittänyt tanskalainen professori H. Kehlet työryhmineen 1990 luvulla. Useissa tutkimuksissa (Basse, Jakobsen, Bardram, Billes-bolle, Lund, Mogensen, Rosenberg & Kehlet. 2005, Kehlet, 2008, Frontera, Arena, Corsale, Francioli, Mammoliti & Buccianelli, 2014) on todettu, että nopean toipumisen hoitomalli eli ERAS edesauttaa potilaan paran-tumista leikkauksesta ja palautu-mista normaaliin elämään. Siihen pyritään anestesia- ja leikkaushoi-dolla muun muassa nesteytyksen, kivunhallinnan sekä kuntoutuksen optimoinnilla. Näillä halutaan vä-hentää leikkauksen jälkeistä elimis-tön stressireaktiota ja pyritään edis-tämään potilaan toipumista. (Hjort Jakobsen, Sonne, Basse, Bisgaard & Kehlet, 2004.) Optimoidun toipu-misen ohjelmat perustuvat laajaan moniammatilliseen yhteistyöhön.
Perioperatiivinen ERAS -hoitopol-ku koostuu useista eri elementeistä
.Myös potilaan oma motivaatio ja sitoutuminen toipumiseen ovat en-siarvoisen tärkeää (Kaavio 1). Hoito-mallin tarkoituksena ei ainoastaan ole se, että potilas pääsisi mahdol-lisimman nopeasti pois sairaalasta, vaan se, että potilas toipuisi mahdol-lisimman hyvin.
Leikkaus pyritään tekemään ensi-sijaisesti laparoskooppisesti, joka on joissakin tutkimuksissa todettu aiheuttavan potilaalle vähemmän haittaa kuten postoperatiivistä stressiä, kipua ja haavatulehduksia. Se toiminta lyhentää hoitoaikaa sairaalassa ja on kustannustehokas-ta. (Yerlan, Xueyuan, Yinquan. Chao, Quan. 2014.)
ERAS -hoitopolussa on oleellista, että koko hoitotiimi toimii yhteis-työssä potilaan kanssa ja että hoito-ketju on sujuvaa ja saumatonta. Sen saavuttamiseksi ryhmä eri lääketie-teen alojen asiantuntijoita on an-tanut vuonna 2015 lausunnon, joka käsittää suosituksia nopean toipu-misen hoitopolun anestesiahoidon järjestämiseen. Siinä on käyty läpi tämän hoidon oleelliset kohdat. An-nettuja suosituksia on syytä ottaa huomioon hoitoa suunnitellessa ja toteuttaessa. (Feldheiser ym., 2015)
Kaavio 1 ERAS elementit.
uu
Pinsetti 4/2018 27
Ennen leikkausta kirurgin on pää-tettävä hoitoa tarvitsevan potilaan soveltuvuudesta ERAS- hoitomal-lin mukaiseen hoitoon. Kirurgi yh-dessä anestesiologin kanssa pyrkii optimoimaan potilaan terveyden-tilan siten, että tämän mahdolliset perustaudit olisivat hyvällä hoito-tasolla. Kirurgi valitsee oikean leik-kaustekniikan, ottaa huomioon leik-kausvuodon ja pyrkii kudostuhon minimointiin, jotka myös laskevat komplikaatioiden mahdollisuutta. (Feldheiser ym., 2015.)
Potilaan pre- operatiivinen ohjaus ja motivointi korostuvat ERAS- hoito-mallissa, sillä sitoutuminen omaan hoitoon auttaa potilasta leikkauk-sen jälkeen palamaan normaaliin elämään. Näin ollen hänen psyko-motorinen kykynsä pitää olla riit-tävä, jotta hän voisi ottaa vastaan ohjeita ja huolehtimaan itsestään. Ohjauksen pitää olla jäsenneltyä ja standardoitua tähdäten potilaan mahdollisimman aikaiseen mobili-sointiin. Potilaan aikainen liikkeelle lähtö leikkauksen jälkeen pienentää komplikaatioriskiä. (Feldheiser ym., 2015.)
Keski-Suomen keskussairaalassa aloitettiin vuoden 2018 alusta Pak-susuolen leikkauspotilaan hoito-polun optimointi – projekti.
Vuosien varrella organisaation ja hoitoprosessien muutosten vuoksi
ERAS -hoitomallin käyttö vaikeu-tui ja potilaiden hoitoajat pitenivät. Projektin tavoitteena on, että poti-laan perussairaudet olisivat hyväs-sä tasapainossa jo leikkausarvioon tullessa. Myös potilaan terveyttä ja hyvinvointia pyritään edistämään perusterveydenhuollon ja sosiaa-litoimen kanssa yhteistyössä. Hoi-topolun uudelleen tarkastelu pre-, intra- ja postvaiheen hoitotyön koh-dalta oli perusteltua.
ERAS -mallin mukaisesti potilas is-tuu jo ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä ruokasalissa syö-mässä tavallista ruokaa ja liikkuu vapaasti. Keskeisintä tässä hoito-mallissa on potilaan hyvä ohjeistus ennen leikkausta ja asianmukainen kivunhoito leikkauksen jälkeen, jot-ta potilas pääsisi liikkumaan ja syö-mään eikä olisi pahoinvoiva. ERAS- hoitomalli on lyhentänyt hoitoaikaa sairaalassa seitsemästä päivästä kolmeen päivään, kertoo KSSHP:n erikoislääkäri, gastrokirurgi Anu Ehr-lich. (27.6.2018 KSSHP julkaisu). ”ERAS-hoitajana minä perehdytän hoitohenkilöstön hoitomallin periaat-teisiin ja kehitän toimintaa yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa sekä huolehdin soitoista potilaille leikka-uksen jälkeen”, kertoo Neuvonen-Matilainen.
Seuraavaksi huomio kiinnitetään potilasohjausmateriaaleihin. Uusi opas suolistoleikkaukseen tulevalle on lähes valmis. Suunnitteilla on lä-hitulevaisuudessa myös mobiiliver-sio oppaasta.
Keski-Suomen keskussairaalassa oleva kivunhoitotutkimus yhdessä Jorvin sairaalan kanssa mahdollisti myös hoitopolun tarkastelun kriit-tisemmin potilaiden postoperatiivi-sen kivun näkökulmasta.
Hoitopolun optimoinnissa tutustut-tiin mm. Jorvin sairaalan ERAS -hoi-topolun tarkasteluun sekä toimin-tamalleihin. Opintomatka Ruotsiin tehtiin syksyllä 2017 Danderydin sairaalaan, joka on Tukholman poh-joisosan suurin sairaala. Vierailun ajankohta oli 13.-14.9.2017. Tutus-tuttiin sairaalan paksusuolipotilai-den ERAS -hoitomalliin sekä sai-raalan vatsakirurgiseen osastoon. Danderydin klinikalle suuntautui toinenkin opintomatka Paksusuo-len leikkauspotilaan hoitopolun optimointi -projektin puitteissa 16.-18.4.2018. Vatsakirurgiselta osas-tolta 22 sairaanhoitaja Anna-Leena Juntunen sekä sairaanhoitaja Teija Neuvonen-Matilainen anestesia- ja leikkausosastolta tutustuivat ERAS- hoitajien työhön vatsakirurgisella sekä leikkausosastolla.
Koulutusmatka Danderydin sairaa-laan Tukholmaan antoi paljon infor-maatiota ERAS -toiminnasta. ERAS
-sairaanhoitajan rekrytointi vuo-den 2018 alusta projektin puitteissa mahdollisti hoitopolun sekä ohjei-den päivittämisen ja henkilökunnan koulutuksen. Toinen sairaanhoitaja vatsakirurgiselta osastolta aloitti elokuussa 2018. n
LÄHTEET SAATAVISSA TOIMITUKSESTA.
Keski-Suomen keskussairaalan Dan-deryn 13.-14.9.2017 opintomatka-laiset.Kuvassa vasemmalta sh Mall Ovas-ka (anestesia- ja leikkaushoito), gastrokirurgi Anu Ehrlich, anestesia-lääkäri Heikki Vääräniemi, sh Niina Kuusela (toimenpidesuunnittelu), sh Mia Pekkarinen (os.22 vatsakirurgia), sh Anna-Leena Juntunen (os.22 vat-sakirurgia), sh Teija Neuvonen-Mati-lainen (anestesia- ja leikkaushoito) ja sh Taru Suhonen (avannehoitaja).
Gastrokirurgi Anu Ehrlich ja sairaanhoitaja Teija Neuvonen-Matilainen leikkausosastolla 2 vuoden 2018 keväällä ERAS -projektin alussa.
Sairaanhoitajakoulutusta on kehi-tetty paljon viime vuosina (Tiainen 2017). Nykyään sairaanhoitajakou-lutuksen opetussuunnitelmat poh-jautuvat kansallisesti määriteltyi-hin sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen vähimmäisvaatimuksiin (Eriksson ym. 2015). Koulutukseen sisältyy edelleen kaikilla opiskelijoilla terveydenhuollon eri toimintaympä-ristöissä tapahtuva käytännön ohjat-tu harjoittelu, joka muodostaa kol-manneksen tutkintoon sisältyvistä opinnoista (OPM 2006). Harjoittelun yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on teorian ja käytännön integroitu-minen (Tiainen 2017). Lisäksi harjoit-telu on merkityksellinen opiskelijan osaamisen ja ammatillisen kehitty-misen näkökulmasta (Karjalainen ym. 2015). Opiskelijan osaamisen ke-hittymistä sekä teorian ja käytännön integroitumista tuetaan asettamalla kullekin harjoittelujaksolle opetus-suunnitelmaan pohjautuvat osaa-mistavoitteet (ValOpe: opiskelijaoh-jauksen laatusuositukset 2017, HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja 2.1).
Toni HaapaSh (AMK), TtM, Kliininen opettaja, hoitotyö, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoitoNiko VoutilainenSh (AMK), TtM-opiskelija, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito, Meilahden sairaala, anestesia- ja leikkausosasto Netta PohjamiesSh/th (AMK), TtM, Kliininen opettaja, hoito-työ, HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia
Ohjatun harjoittelun osaamistavoit-teiden tarkoituksena on osoittaa, mitä opiskelijan odotetaan osaavan (tiedot, taidot ja asenteet) harjoit-telun suoritettuaan. Harjoittelun ta-voitteiden toteutumista on kyettävä arvioimaan ennen harjoittelun päät-tymistä. Hyvän osaamistavoitteen laatua kuvaavia kriteerejä ovat: tark-kuus, mitattavuus, saavutettavuus, tarkoituksenmukaisuus ja aikataulu-tettavuus. (Walsh 2010, HUS Opiske-lijaohjauksen käsikirja 2.1.)
Harjoittelun osaamistavoitteiden asettamisessa voidaan hyödyntää Bloomin taksonomiaa (1956), jonka mukaan osaamisen kehittyminen ajatellaan tapahtuvaksi vaiheittain kuudella eri tasolla. Näitä tasoja kuvataan seuraavasti: 1. mieleen-palauttaminen (tietäminen), 2. ymmärtäminen, 3. soveltaminen, 4. analysoiminen, 5. syntetisoimi-nen, 6. arvioiminen. Taksonomian perusidea on, että tiedon käsittely monimutkaistuu siirryttäessä tasol-la ylöspäin. Tavoitteita laadittaessa tulee miettiä, millaista tiedon omak-sumista harjoittelujaksolla olevalta opiskelijalta on tarkoituksenmukais-
ta odottaa. Esimerkiksi päästäkseen soveltamaan taitojaan hoitotyössä, tulee opiskelijalla ensin olla tarvitta-vat tiedot ja ymmärrys opittavasta asiasta. (Walsh 2010, HUS Opiskelija-ohjauksen käsikirja 2.1.)
Teorian ja käytännön välinen kuilu on verrattain tunnettu ilmiö kirjalli-suudessa (Gallagher 2004). Osittain tästä syystä opiskelijat kokevat har-joittelun osaamistavoitteiden aset-tamisen usein vaikeaksi (Luojus 2011, HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja 2.1). Harjoittelun ohjaajan tehtävä on ohjata opiskelijaa tavoitteiden laadinnassa ja tukea niiden saavut-tamisessa. Ohjaaja sekä harjoittelua ohjaava opettaja arvioivat yhdes-sä opiskelijan kanssa harjoittelun toteutumista osaamistavoitteisiin perustuen. (Jokelainen ym. 2013, Va-lOpe: opiskelijaohjauksen laatusuosi-tukset 2017.) Kun harjoittelun osaa-mistavoitteet on hyvin laadittu, niin ne tukevat myös ohjaajan toimintaa auttamalla häntä oppimistilanteiden valinnassa, palautteen antamisessa sekä haasteellisissa ohjaustilanteis-sa (Walsh 2010, HUS Opiskelijaohja-uksen käsikirja 2.1).
Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata kehittämistyötä, jossa tuo-tettiin perioperatiivisen hoitotyön harjoittelua ohjaavat tavoitteet. Kehittämistyön tavoitteena oli tuottaa työväline sekä opiskelijalle että ohjaajalle harjoittelun osaamistavoitteiden laadintaan. Näin ollen kehittämistyön perimmäisenä tavoitteena oli myös sairaanhoi-tajaopiskelijoiden osaamisen vahvistuminen ja opiskelijaohjauksen laadun parantuminen.
Pinsetti 4/2018 29
uu
Töölön sairaalassa toimivan ja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -tulosyksikköön kuuluvan ortope-dian anestesia- ja leikkausosaston opiskelijavastaavat (Arajärvi, Suo-mela, Karhu, Suhonen) kartoittivat koko henkilökunnalta tarpeita liitty-en opiskelijoiden ohjaukseen. Vas-taajat (n=30) kuvasivat esimerkiksi opiskelijoiden osaamistavoitteiden asettamisen haasteellisuutta. Haas-teellisuus muodostui muun muas-sa siitä, että osastolla harjoittelee opintojen eri vaiheissa olevia opis-kelijoita ja ohjaajan on ajoittain vai-kea hahmottaa, millä tasolla kutakin opiskelijaa tulisi ohjata parhaimman osaamisen saavuttamiseksi. Lisäksi vastaajat toivoivat opiskelijaohjauk-seen yhteisiä pelisääntöjä ja selkeitä osaamistavoitteita ohjauksen tu-eksi. Tämä sama tarve tunnistettiin myös teho- ja tehovalvontaosasto-jen opiskelijavastaavien keskuudes-sa. Näin ollen päätettiin käynnistää kehittämistyö, jonka tavoitteena oli tuottaa osaamisperustaiset periope-ratiivisen hoitotyön harjoittelua oh-jaavat tavoitteet.
Kehittämistyön toteuttaminen ja tulokset
Kehittämistyö muodostui neljästä vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa perehdyttiin perioperatiivisen hoito-työn osaamista käsittelevään kirjalli-suuteen. Tarkoituksena oli rakentaa kompetenssiviitekehys harjoittelua ohjaavien tavoitteiden perustaksi (Kuvio 1). Kompetenssiviitekehys sisälsi ne osaamisen osa-alueet ja sisällöt, jotka ovat keskeisiä periope-ratiivisen sairaanhoitajan työssä. Viitekehyksen rakentamisessa hyö-dynnettiin sekä kansallista (Tegn-vall 2010, Kantomaa 2013) että kan-sainvälistä tutkimustietoa (Gillespie 2012, 2018). Lisäksi hyödynnettiin EORNAn (2009) tuottamaa periope-ratiivisen sairaanhoitajan osaamista kuvaavaa viitekehystä. On otettava huomioon, että perioperatiivisessa hoitotyössä tarvittava osaaminen on erittäin laaja-alaista ja näin ollen harjoittelua ohjaaviin tavoitteisiin valittiin osaamisen ydinaines eli ne asiat, jotka kaikkien opiskelijoiden tulisi vähintään oppia ja ymmärtää (Lauri 2007, Koivula 2016).
Toisessa vaiheessa keskeisistä asi-oista laadittiin harjoittelua ohjaavia tavoitteita hyödyntämällä Bloomin taksonomiaa. Perioperatiivisen hoi-totyön harjoittelua voidaan suorit-taa joko opintojen alku- tai loppuvai-heessa ja siksi tämä seikka tuli ottaa huomioon myös tavoitteita laadit-taessa. Käytännön kokemuksen pe-rusteella tiedettiin, että ohjaajien on toisinaan vaikeaa hahmottaa alku- ja loppuvaiheen opiskelijoiden harjoit-telun osaamistavoitteiden merki-tyseroja. Näin ollen päädyttiin rat-kaisuun, jossa alku- ja loppuvaiheen opiskelijoiden harjoittelua ohjaavat tavoitteet esitetään samassa taulu-kossa, jolloin myös ohjaaja hahmot-taa paremmin opiskelijan osaamisen kehittymisen opintojen eri vaiheissa.
Kun perioperatiivisen hoitotyön har-joittelua ohjaavien tavoitteiden en-simmäinen versio oli saatu valmiiksi, ne lähetettiin kommenttikierroksel-le HUS-alueen ammattikorkeakou-lujen perioperatiivisen hoitotyön opettajille (n=10). Kolmannessa vaiheessa ammattikorkeakoulu-jen opettajia pyydettiin kommen-
Kuvio 1. Perioperatiivisen hoitotyön harjoittelua ohjaavien tavoitteiden taustalla oleva kompetenssiviitekehys
1.Hoidon
ammatillinen ja eettinen
perusta
2.Hoidon
valmistelu
3. Hoidon
yksilöllisyys ja potilasohjaus
4.Hoidon
turvallisuus ja erityistilanteet
5.Hoidon
dokumentointi ja raportointi
6.Kommunikointi ja tiimityöskentely
7.Resurssien hallinta ja
johtaminen
8.Aseptiikka
9.Leikkaushoidon
tekniikka
10.Leikkausasennot
ja potilaan lämpötalous
11.Anestesiahoidon aloitus, seuranta ja päättäminen
12.Anestesia- ja
lääkehoito
30 Pinsetti 4/2018
toimaan erityisesti tavoitteiden vastaavuutta suhteessa ammatti-korkeakoulun teoria- ja simulaatio-opetukseen. Lisäksi heitä pyydet-tiin ottamaan kantaa harjoittelua ohjaavien tavoitteiden vaatimus-tasoon. Opettajilta saatu palaute oli myönteistä, mutta myös kriittisiä korjausehdotuksia esitettiin. Palaut-teet käsiteltiin työryhmässä ja ta-voitteita täsmennettiin esimerkiksi muuttamalla Bloomin taksonomian mukaisia verbejä tai lisäämällä uusia tavoitteita.
Neljännessä vaiheessa perioperatii-visen hoitotyön harjoittelua ohjaa-via tavoitteita pilotoitiin hoitotyön opiskelijoiden ja hoitotyöntekijöi-den keskuudessa keväällä 2018. Harjoitteluun tuleville opiskelijoille, heidän ohjaajilleen sekä yksiköiden opiskelijavastaaville ja esimiehille
annettiin tavoitteet testattavaksi sekä linkki sähköiseen palautekyse-lyyn. Palautekyselyn tavoitteena oli saada tietoa harjoittelua ohjaavien tavoitteiden käytettävyydestä sekä mahdollisista korjaus- tai lisäys-tarpeista. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 4 hoitotyön opiskelijaa ja 11 hoitotyöntekijää (ohjaajat, opis-kelijavastaavat ja esimiehet). Palau-tekyselyn aineistoa analysoidaan parhaillaan erään HUS-alueen am-mattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetyössä, jossa kuvataan harjoittelua ohjaavien tavoitteiden käytettävyyttä hoitotyön opiskeli-joiden ja hoitotyöntekijöiden näkö-kulmasta. Palautekyselyn avoimien kysymysten tuottamaa alustavaa tietoa hyödynnettiin kuitenkin ta-voitteiden viimeistelyssä kesällä 2018, esimerkiksi täydentämällä niitä leikkausasentojen, lämpöta-louden ja aseptiikan osalta. Lisäksi
joissakin kohdissa osaamisen ta-soa tarkennettiin lisäämällä määre ”osaa ohjattuna” tai muutettiin ta-soa ”harjaantuu / ymmärtää”. Kai-ken kaikkiaan avoimen palautteen perusteella harjoittelua ohjaavat tavoitteet koettiin erittäin tärkeik-si, josta osoituksena erään ohjaajan kommentti: ”Pääasia, että yhteiset / yleiset tavoitteet laadittu ohjaamista tukemaan. Näiden pohjalta saadaan opiskelijaohjaukseen hyvä perusta, jossa ei toivottavasti niin suurta kä-sialaeroa eri opiskelijoiden / ohjaajien välillä. Tosi hyvä uudistus!”
Kehittämistyön tuloksena oli pe-rioperatiivisen hoitotyön harjoitte-lua ohjaavat tavoitteet, jotka julkais-tiin syyskuussa 2018. Tavoitteet on jaoteltu perioperatiivisessa hoito-työssä tarvittavien osaamisalueiden mukaisesti (Kuvio 1). Osa-alueet 1–8 kuvaavat sekä anestesia- että leikka-
Taulukko 1. Esimerkki kommunikointiin ja tiimityöskentelyyn liittyvistä harjoittelun tavoitteista
ymmärtää leikkauksessa käytettävien keskeisempien laitteiden toimintaperiaatteet ja osaa käyttää niitä ohjatusti
tietää tavallisimmat instrumentit ja niiden käyttökohteet tuntee tavallisimmat instrumentit ja niiden käyttökohteet sekä osaa tarkastaa niiden toimivuuden ennen leikkausta
harjaantuu avustamaan leikkauksessa osaa avustaa leikkauksessa (kudosten käsittely ja ennakoiminen)
tutustuu tyypillisimpiin ommelaineisiin tietää tyypillisimmät ommelaineet ja osaa valita ommelaineen tarkoituksenmukaisesti (esim. laparotomia-haavan sulku)
tutustuu ja harjaantuu tarkastuslaskennan toteuttamisessa ymmärtää tarkastuslaskennan periaatteet ja osaa tehdä sen yhdessä instrumentoivan hoitajan kanssa
harjaantuu ohjatusti leikkausvuodon arvioinnissa osaa ohjattuna arvioida leikkausvuodon määrää
uu
Pinsetti 4/2018 31
ushoitotyössä tarvittavaa osaamista ja on näin ollen tarkoitettu kaikille perioperatiivista hoitotyötä harjoit-televille opiskelijoille (Taulukko 1). Osa-alueet 9–12 kuvaavat puoles-taan eriytynyttä osaamista (Taulukot 2 ja 3). Ideana on, että leikkaushoi-tajan ohjauksessa olevat opiskelijat täydentävät tavoitteitaan osa-alu-eiden 9–10 avulla ja anestesiahoita-jan ohjauksessa olevat osa-alueiden 11–12 avulla. Toisaalta eriytynyttä osaamista kuvaavat osa-alueet si-sältävät myös sellaisia tavoitteita, jotka soveltuvat kaikille opiskelijoil-le, kuten leikkausasennot ja potilaan lämpötaloudesta huolehtiminen.
Tarkoituksena on, että opiskeli-jan harjoittelun osaamistavoitteet laaditaan opiskelijan ja ohjaajan välisessä tavoitekeskustelussa har-joittelun ensimmäisellä viikolla. Ta-voitekeskustelun pohjana käytetään tässä kehittämistyössä tuotettuja perioperatiivisen hoitotyön harjoit-telua ohjaavia tavoitteita. Tavoi-tekeskustelussa pohditaan, miten harjoittelua ohjaavat tavoitteet suh-teutetaan kyseisen harjoitteluyksi-kön hoitotyöhön ja opiskelijan omiin lähtökohtiin (missä vaiheessa opin-tojaan opiskelija on, ja suorittaako hän jaksoaan sekä anestesiahoitajan että leikkaushoitajan ohjauksessa). Harjoittelua ohjaava opettaja hyväk-syy viimekädessä opiskelijan harjoit-telun osaamistavoitteet varmistaen,
että ne vastaavat opetussuunnitel-man tavoitteita.
Onnistuneen harjoittelujakson nä-kökulmasta keskeistä on, että opis-kelija ja ohjaaja käyvät säännöllisesti läpi opiskelijan osaamistavoitteita harjoittelun aikana. Tavoitteiden to-teutumista tulee arvioida harjoitte-lun puolessa välissä väliarvioinnin yhteydessä. Lisäksi on muistettava, että tavoitteita tulee pystyä tarvit-taessa päivittämään harjoitteluym-päristön tai opiskelijan omien läh-tökohtien mukaisesti. Harjoittelun lopussa ohjaaja tekee loppuarvioin-nin opiskelijan harjoittelun osaamis-tavoitteiden pohjalta.
Kehittämistyön johtopäätökset
Perioperatiivisen hoitotyön harjoit-telua ohjaavia tavoitteita hyödyntä-mällä on mahdollista vahvistaa sairaanhoitajaopiskelijoiden osaa-misen kehittymistä, sillä ne katta-vat perioperatiivisessa hoitotyössä tarvittavan osaamisen ydinsisällöt. Lisäksi harjoittelua ohjaavien tavoit-teiden sisällyttäminen ohjauskäy-tänteisiin näyttäytyy panostukse-na opiskelijaohjaukseen, jolloin on mahdollista, että opiskelijaohjauk-sen laatu parantuu.
Tässä kehittämistyössä kehitetyt perioperatiivisen hoitotyön harjoit-
telua ohjaavat tavoitteet antavat selkeät reunaehdot harjoittelujak-solle. Kun opiskelija on tietoinen harjoittelua ohjaavista tavoitteista, hän pystyy paremmin suuntaamaan sekä arvioimaan omaa oppimistaan. Lisäksi harjoittelun tavoitteiden ol-lessa selkeitä ja yksityiskohtaisia, opiskelija pystyy motivoitumaan paremmin harjoitteluun sekä ke-hittämään omaa perioperatiivisen hoitotyön asiantuntijuuttaan osana oppimisprosessia. Nämä tavoitteet toimivat myös opiskelijan itsearvi-oinnin ja reflektion tukena.
Perioperatiivisen hoitotyön harjoit-telua ohjaavat tavoitteet antavat myös ohjaajille työvälineen, sillä ne auttavat ohjaajaa tukemaan opiske-lijan tavoitteellista oppimista hänen opintojensa vaiheen mukaisesti. Ta-voitteet motivoivat ohjaajaa hänen ohjaustehtävässään sekä selkeyttä-vät tavoiteltavan osaamisen ydin-aineksen hahmottamista. Selkeä ja konkreettinen tavoiterunko auttaa ohjaajaa tukemaan opiskelijaa har-joittelun osaamistavoitteiden mää-rittelyssä. Lisäksi se toimii ohjaajan ja opiskelijan välisen ohjauskeskus-telun, palautteenannon ja arvioinnin tukena.n
LÄHTEET
Saatavissa artikkelin kirjoittajilta.
Taulukko 3. Esimerkki leikkausasentoihin ja potilaan lämpötalouteen liittyvistä harjoittelun tavoitteista
tietää miten leikkausasennoista aiheutuvia vauriota ehkäistään ja osallistuu ohjattuna erilaisten leikkausasentojen järjestämiseen, ylläpitämiseen ja purkamiseen
ymmärtää optimaalisen ja yksilöllisen leikkausasennon merkityksen potilaan leikkaushoidolle
tutustuu leikkausasennon järjestämisessä tarvittavaan välineistöön osaa turvallisesti järjestää, ylläpitää ja purkaa potilaan selkäasennon sekä tutustuu muiden leikkausasentojen erityispiiteisiin
ymmärtää yhteistyön, aseptiikan ja turvallisuuden merkityksen leikkausasennonmuutoksessa
tietää miten potilaan lämpötaloutta ylläpidetään pre-, intra- ja post-vaiheissa
ymmärtää potilaan lämpötalouteen vaikuttavat tekijät sekä hypotermiasta aiheutuvat komplikaatiot ja osaa ylläpitää potilaan lämpötaloutta
AKATEEMINEN simulaatiokeskus tarjoaa koulutusta terveydenhuollon vaativiin erityistilanteisiin. Koulutus räätälöidään yksikön tarpeiden mu-kaan hoitotiimille tai tietylle ammat-tiryhmälle.
Seinät ja lattiat kiiltävät uutuuttaan, samoin päivystys, vuodeosasto, leik-kaussali, teho-osaston heräämö sekä kokoushuone jälkipuintia varten. Eri-laisia simulaationukkeja makaa odot-tavan näköisenä toimenpidepöydillä. Kaikki näyttää aidolta, valmiina toi-meen, onhan tiloissa peräti 50 simu-laatiolaitetta.
- Potilailla harjoittelu ei ole moneltakaan kannalta katsottuna mielekästä. Kun harjoittelee simuloidussa tilanteessa, saa hallittuja onnistumisen ja epäonnistumi-sen kokemuksia. Niistä jää paras muis-
tijälki ja oppiminen on tehokasta ja tur-vallista, kertoo HUSissa työskentelevä anestesiologian ja tehohoidon erikoislää-käri Taru Kantola, jolla on lähes 10 vuot-ta simulaatiokouluttamista takanaan.
Simulaatiokoulutuksessa opitaan ja pyritään viemään ammattilaiset omalle epämukavuusalueelleen, oli aiheena sitten elvytys, leikkaussalin hätätilanne, monivammapotilas, vas-tasyntyneen virvoittelu tai synnyttä-jän sairauskohtaus.
- Monia jännittää, sillä tilanteet tuntu-vat hyvin aidoilta. Täällä ei kuitenkaan arvioida ammattitaitoa, vaan opitaan, ja tämä on hyvä ja turvallinen paikka opetella uusia työtapoja, Akateemisen simulaatiokeskuksen johtaja, aneste-siologian ja tehohoidon dosentti Sinik-ka Münte sanoo.
Harjoitusta kaikkiin vaativiin tilanteisiin Simulaatiokeskuksen koulutustarjon-ta kattaa monia vaativia erikoissai-raanhoidon tilanteita ja se on suun-nattu sekä lääkäreille että muulle hoitohenkilökunnalle, useimmiten hoitotiimeille. Koulutus voi liittyä vaikkapa uuden laitteen käyttöönot-toon tai hoitoprotokollan ja tiimityös-kentelyn hiomiseen.
- Olemme kouluttaneet HUSin henkilö-kuntaa esimerkiksi leikkaussalin ja he-räämön hätätilanteita varten. Tällöin hyvät tiimityöskentely-, johtamis- ja kommunikaatiotaidot ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin lääketieteellisen protokollan osaaminen, Taru Kantola kertoo.
Teksti ja kuva: Teija Riikola
HUSin Akateemisen simulaa-tiokeskuksen toiminnasta ja koulutuksesta vastaavat kovan luokan ammattilaiset. Kuvassa vasemmalta Juuso Jaskari, Taru Kantola ja Sinikka Münte.
Pinsetti 4/2018 33
-Tehokasta tiimityöskentelyä, johta-mista tai monelle niin tutun stressin kääntämistä voimavaraksi ei opeteta tarpeeksi lääkäreille, vaikka niitä tar-vitaan päivittäin. Vaikeita tilanteita ei sen sijaan tule eteen joka päivä, mutta nekin on halittava hyvällä johtamisel-la ja saumattomalla tiimityöllä, Sinik-ka Münte toteaa.
Valmennettavat ryhmät ovat enim-millään kahdeksan henkilöä ja lä-hes aina moniammatillisia, mutta eri ammattiryhmillekin suunnattuja koulutuksia järjestetään joko simu-laatiokeskuksessa tai toimipaikalla.
- Järjestimme koulutuksen vaikean il-matien hallinnasta leikkaussaliolosuh-teissa ja kuulimme myöhemmin, että valmennettavalle oli tullut vastaava harvinainen tilanne eteen heti koulu-
tuksen jälkeen ja se oli hoitunut mallik-kaasti, Kantola kertoo.
Akateemisen simulaatiokeskuksen tuliterät tilat sijaitsevat HUSin Mei-lahden tornisairaalan P-kerroksessa. Koulutustiloja on myös Uudessa las-tensairaalassa ja Naistenklinikalla. Si-mulaatiokeskus järjestää koulutuksia HUSin henkilökunnalle sekä myös muille terveydenhuollon ammattilai-sille.
Kokenut konkari on myös simulaa-tiokouluttaja Juuso Jaskari, joka työskentelee Töölön sairaalassa anestesiasairaanhoitajana. Hän työ-ryhmineen kirjasi ja harjoitutti yksik-könsä vatsaontelon sisäisen veren-vuodon hätäleikkausprotokollan.
- Aika mitattuna siitä, kun potilas on tuotu leikkaussaliin siihen, että kirurgi on aloittanut leikkauksen, lyheni 37 mi-nuutista 16 minuuttiin, Jaskari kertoo.
Visionamme onkin rakentaa juuri tuol-laisia unelmatiimejä, Kantola hymyi-lee. n
Tunnelmallista Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta!
Mölnlycke Health Care
34 Pinsetti 4/2018
Noora TurunenSairaanhoitaja AMK
Leikkaussalikierroksella 13
Lohjan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosasto
Yllä siis hieman yleistä tietoa Loh-jan sairaalasta. Lohjan sairaala on arkkitehtuuriltaan enemmän pitkä kuin korkea ja sen keskellä kulkee-kin uusi työyksikköni, eli Lohjan sai-raalan leikkaus- ja anestesiaosasto. Leikkausosastolla työskentelee yksi osastonhoitaja, kaksi apulaisosas-tonhoitajaa, 52 sairaanhoitajaa sekä yksi perushoitaja. Lisäksi osastolla on kaksi osastonsihteeriä, useita laitoshuollon ammattilaisia unohta-matta. Välinehuoltokeskus sijaitsee leikkausosaston keskiosan ”kyljes-sä”. Näiden kaikkien yhteistyöllä pyöritetään 10 leikkaussalin lisäksi heräämö, päiväkirurgia sekä leiko- toiminta. Sektiosali sijaitsee syn-nytysosaston yhteydessä, kerrosta ylempänä. Pääsemme sinne kuiten-kin nopeasti hissillä tai portaita pit-kin, leikkausosaston lennonjohdon edestä.
Potilaita tulee monilta eri erikois-aloilta. Lohjan sairaalassa leikataan gastrokirurgisten, plastiikkakirur-gisten, urologisten, gynekologisten, verisuonikirurgisten, yleiskirurgis-ten, ortopedisten ja traumatologis-ten potilaiden lisäksi myös knk- po-tilaita (sekä lapsia että aikuisia), silmäleikkauspotilaita sekä teko-
Lohjan sairaala on yksi HUS:in sairaaloista, sijaitsee noin 60 km Hel-singin keskustasta Turkuun päin. Lohjan sairaanhoitoalueen kuntia ovat Lohja, Karkkila, Siuntio ja Vihti. Potilaat tulevat Uudenmaan alueelta eri kunnista. Sairaalassa on ympärivuorokautinen yhteispäi-vystys. Lohjan sairaalassa syntyy vuosittain hieman yli 1000 vauvaa ja sillä on vauvamyönteinen sairaala -sertifikaatti.
nivelpotilaita. Ammatillisesti mo-nialainen yksikkö on vaihtelevuu-deltaan erittäin mielenkiintoinen ja haastavakin. Tästä syystä koko hen-kilökunta ei tee kaikkea. Perehdy-tystä järjestetään mielestäni hyvin ja mahdollisuuksia kehittää omaa am-mattitaitoaan tarjotaan. Itse aloitan perehtymisen tekonivelkirurgiaan lähipäivinä ja tätä kautta minun am-matillisessa maailmassani aukeaa täysin uusi ovi.
Yleisimpiä leikkauksia ovat tekoni-vel- ja kaihileikkaukset. Elektiivisten leikkausten lisäksi osas-tolla hoidetaan päivittäin päivystys-leikkauksia.
Leikkauksen jälkeinen valvonta tapahtuu yhdeksänpaikkaisessa heräämössä. Tämän lisäksi on knk- heräämö, joka on nelipaikkainen. Heräämössä voidaan myös suorit-taa pientoimenpiteitä sekä esival-mistella potilaita leikkauksia varten. Yksikössä annetaan psykiatristen potilaiden ECT- hoitoja yhteistyös-sä psykiatrisen hoitoyksikön kanssa. Myös leikkaussairaanhoitajat teke-vät heräämötyötä. Henkilökunta on aktiivisesti työkierrossa ja osaa
työskennellä eri erikoisaloilla sekä leikkausosaston eri työpisteissä ku-ten leikkaussaleissa, heräämöissä, leikossa ja päiväkirurgiassa.
Toimintaa kehitetään jatkuvas-ti. Lean- projekteina on lähiaikoi-na ollut ainakin laparoskooppinen sterilisaatio sekä tekonivelpotilaan hoitopolku. Lisäksi heräämön toi-mintaa on tehostettu ja jatkuvasti mietitään miten esimerkiksi työvuo-rosuunnittelun avulla voitaisiin op-timoida hoitajien tarve oikeaan ai-kaan ja paikkaan. Tästä esimerkkinä heräämön päki-illat, jolloin hoitajia on enemmän kotiuttamassa virka-ajan jälkeen. PERIHOIq on osana osaston toimintaa.
3D- leikkausta seuraamassa sairaanhoitajat Noora Turunen (vas.) ja Krista Neff-Narva (oik.)
Pinsetti 4/2018 35
Päivittäisen johtamisen taulut on otettu käyttöön loka-marraskuussa kuluvana vuonna ja niistä on kehi-telty parikin pilottia, joiden käyttöä vielä testataan käytännössä. Mieles-täni osastokokouksien pitäminen on loistavaa, joka viikko kokoonnutaan
”Sky- baariin” (kokoustila yläkerras-sa) ja potilaat tulee vasta yhdeksäl-tä saleihin. Suunnitellusta työvuoro alkaa aikaisemmin, jolloin yhteistä kokousaikaa on 1,5 tuntia.
Osastoa on remontoitu vähän yli kymmenen vuotta sitten, lisäksi tar-peen mukaan on tehty remonttia yksittäisissä saleissa. Toiveissa on
”vanhan puolen” remontoiminen lä-hivuosina.
Kuva vanhan ja uuden risteyksestä. Sairaanhoi-taja Agneta ”Ankku” Suokko sekä sairaanhoita-jaopiskelija Sara Wathen kävelemässä uudelta puolelta vanhalle puolelle. Risteyskohta näkyy lattiasta. Oikealla leikkaussali 6 ja edessä oikeal-la salit 1-5. Edessä vasemmalla lennonjohto sekä vanha heräämö, jossa hoidetaan päivystysajan potilaat.
Pinsettiläiset toivottavat lukijoille
Rauhaisaa Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta!
Aloitin työskentelyn Lohjan sairaa-lan leikkausosastolla vasta kolme kuukautta sitten. Minut otettiin to-della hyvin vastaan ja tunnen olevani jo nyt luonteva osa työyhteisöä. Hel-posti lähestyttävät ja paljon osaavat työkaverit, joilta voi aina pyytää apua, saavatkin nyt tässä kiitosta. Kiitos! n
Terkkuja Lohjalta!Noora
36 Pinsetti 4/2018
Jaana Perttunen
Pu
he
en
joh
taja
lta
Juhlavuosi lähenee loppuaan
YHDISTYKSEN kolmekymppisiä on juhlittu monin tavoin vuoden varrella. Lukuisia muka-via muistoja rikkaampana seuraamme yhdistystä kohti uutta vuosikymmentä.
JO VIIME vuoden puolella aloimme hallituksessa miettiä miten juhlistamme 30-vuotista taivalta. Päätimme, että nyt on aika tarkastella yhdistyksen historiaa ja tehdä siitä jonkin-lainen julkaisu. Emme halunneet kirjaa, vaan päädyimme useampaan julkaisuun: Pinsetin erikoisnumero, kotisivujen verkkospesiaali sekä luento opintopäivillä. Tehtävään valittiin etuoikeutetusti yhdistyksemme kunniajäsen ja Suomen johtava ”käsikirjailija” (Hyviin kä-siin - perioperatiivisen hoitotyön historia Suomessa 2006 sekä Käsikirja -perusesitys yläraa-jasta sen määrittelemässä olemistavassa, elämänmuodossa ja kulttuurissa 2013) filosofi ja tiedekirjailija Jarkko S. Tuusvuori. Aineiston hankinta ja kirjoitustyö alkoivat toden teolla vuoden alussa ja kesä oli kiihkeää aikaa, koska Pinsetti ilmestyi syyskuussa ja tavoitteena oli saada verkkosivut valmiiksi opintopäiviin mennessä. Tässä onnistuttiin ja olemmekin ylpeitä aikaansaannoksista. Verkkosivuja on tarkoitus täydentää aina tarvittaessa ja jos esimerkiksi uusia kuvia yhdistyksen toiminnasta vuosien varrelta löytyy, kaivakaa arkisto-janne, niitä voidaan lisätä sivuille.
TOUKOKUUSSA vietettiin jo perinteeksi muodostunutta jäsenpäivää aurinkoisessa Tar-tossa. Kiinnostus oli suurta ja valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Jä-senpäivä ei sinänsä ollut erityinen juhlavuoden tapahtuma, mutta siitä jäi mukavia muisto-ja tähän vuoteen. Ensi vuoden jäsenpäivän suunnittelu on jo alkanut. Olkaa kuulolla!
OPINTOPÄIVÄT lokakuussa olivat hallituksen vuoden suurin ponnistus ja juhlavuoden hui-pentuma. Päivistä on enemmänkin tässä lehdessä. Omalta osaltani haluan kiittää kaikkia toteutukseen osallistuneita; hallitusta luentojen, näyttelyn, ilmoittautumisten, iltaohjel-man, ruokailujen, asujen jne. järjestelyistä sekä Liisa Lauritsaloa tinkimättömästä talou-denhoidosta. Oma kokemukseni opintopäivistä oli voimaannuttava. Lähes kaikki meni suunnitelmien mukaan ja jos joku asia hieman ontui, ei jääty tuleen makaamaan, vaan kor-jausliike tehtiin välittömästi. Erityiskiitokset myös lukuisille yhteistyökumppaneille, sairaa-latarvikeyrityksille, jotka vuosien ajan ovat olleet omalta osaltaan tekemässä opintopäivis-tä laadukkaita ja kiinnostavia. Yhdistyksen juhlavuosi tuli hienosti esille monen yrityksen ständillä. Opintopäivistä voi vain todeta, että hienosti meni, mutta menköön!
TULEVA VUOSI tuo uusia jäseniä hallitukseen. Kiitokset Annelille, joka jättää hallituksen ja tervetuloa, Tia ja Toni. Tammikuussa aloitetaan taas uusi yhdistysvuosi ja uudet kuviot. FORNAn neljäs vuosikymmen alkaa loistavissa merkeissä.
Lämpöä, rauhaa talven juhlaan, sydämen tunnetta paljon tuhlaan. Joulua rauhaisaa!
JAANA
Pinsetti 4/2018 37
Minna Ikonenkoulutus- ja tiedotussihteeriOpinnot ja koulutus
Koulutuksia 2019
FORNAN 30-vuotisjuhlavuosi on kohta takana päin ja katseet on jo suunnattu ensi vuoteen. Onneksi juhlavuo-desta jää hienot muistot historian sivuille. Opintopäivät pidettiin lokakuussa Messukeskuksessa ja toivottavasti kaikki osallistujat olivat tyytyväisiä päivien järjestelyihin ja luentoihin, unohtamatta mahtavaa iltajuhlaa. Jälleen kerran myös sairaalatarvikenäyttely oli hieno ja siellä nähtiin monta näytteilleasettajaa ja paljon oli kierreltä-vää ja katseltavaa.
SEURAAVAT opintopäivät ovat jo työn alla ja Kuopion opintopäiväryhmä on suurella innokkuudella suunnitte-lemassa niitä. Hienoa, että Kuopiosta löytyi ryhmä, joka
haluaa järjestää seuraavat opintopäivät. Tsemppiä heille järjestelyihin.
TÄSSÄ LEHDESSÄ ovat Talven 2019 apurahat haet-tavissa. Kun olette hakemassa apurahoja, lukekaa apu-rahasäännöt Fornan kotivisuilta ja täyttäkää hakemus huolellisesti. On tärkeää täyttää hakemus oikein, jotta olette mukana apurahojen jaossa ja huomioikaa, että teille pitää tulla antamaanne s-postiosoitteeseen vah-vistus hakemuksesta. Jos mieltä askarruttaa jokin asia koskien apurahoja, vastaan mielelläni kysymyksiin ja autan apurahojen hakemisessa. Päätökset apurahoista tehdään maaliskuussa.
l Anestesiakurssi 2019, 28-29.3.2019 Clarion Hotel, Helsinki. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry.
l Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 2019, 16-17.5.2019 Kotka. Suomen hygieniahoitajat.
l EORNA-kongressi 2019, 16-19.5.2019 Haag, Alankomaat
l Endoproteesihoitajien koulutuspäivät 2019, 23-25.5.2019 Silja Symphonylla. Suomen endoproteesihoitajt ry.
l 13th International Congress for Ambulatory Surgery, 27-29.5.2019, Porto, Portugal
l NOKIAS-kongressi 2019, 30.5-1.6.2019, Reykjavik, Islanti
l Sash Syyskoulutuspäivät 2019, 1-2.10.2019, Oulu. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry.
l Leikkausosaston sairaanhoitajien opintopäivät 2019, 3-4.10.2019, Musiikkitalo Kuopio, Forna ry.
l 49th NORNA-symposium 24.-25.4.2019, Kautokeino, Norja
Jälkeen työn ja kiireidenon aika juhlan hiljaisen
Hyvää joulua ja kiitos kaikille kuluneesta vuodesta!
MINNA
38 Pinsetti 3/2018
Nyt sinulla on tilaisuus kirjoittaa Pinsettiin! Onko sinulla sellainen aihe takataskussa, joka koskettaa ja kiinnostaa? Olisitko halukas kertomaan siitä Pinsetin lukijoille ympäri Suomen? Tai oletko kenties tehnyt mielenkiintoisen opinnäytetyön? Tartu tilai-suuteen ja kerro siitä myös meille muille! Lähetä sähköpostia Pinsetin päätoimittajalle, ideoidaan yhdessä aikataulut ja muut yksityiskohdat kuntoon. päätoimittaja Noora Turunen, sähköposti [email protected], puh. 040 7644 289
WANTED! Artikkeleita ja opinnäytetöiden tiivistelmiä Pinsettiin.
Työnantaja!Nyt on mahdollisuus ilmoittaa avoimista työpaikoista myös kotisivuillamme www.forna.fiLisätietoja: Noora Turunen, gsm 040 7644 289, [email protected]
FORNA nyt myös Facebookissa -liity ryhmään!https://www.facebook.com/groups/146824912139680/
Apurahat talvi 2019Apurahojen hakemisessa noudatetaan yhdistyksen apuraharahaston sääntöjä,
jotka ovat luettavissa yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa www.forna.fi.Hakemukset tulee toimittaa internet-lomakkeella, joka löytyy yhdistyksen
kotisivuilta www.forna.fi.
Mölnlycke Health Carejulistaa FORNA ry:n jäsenten haettavaksi
500 € apurahan. Apurahojen myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 3.3.2019.Hakemukset tulee toimittaa internet-lomakkeella FORNA:n hallitukselle.
FORNAjulistaa FORNA ry:n jäsenten haettavaksi
5000 € apurahan. Apurahojen myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 3.3.2019.Hakemukset tulee toimittaa internet-lomakkeella FORNA:n hallitukselle.
Pinsetti on FORNA ry:n (Suomen leikkausosaston sairaanhoi-tajat) ammattilehti. Se lähetetään yhdistyksen jäsenille, sairaalatarvikeyrityksille, tukimaksun maksaneille ja leh-den tilanneille.
Käytätkö kaksoiskäsineitä kaikissa leikkauksissa vai aliarvioitko rikkoutumisen riskin?
Biogel® Indicator® -järjestelmä antaa erinomaisen suojan, koska se näyttää rikkoutumiskohdan selkeästi, nopeasti ja laajasti. Lisäksi sen käyttömukavuus ja tuntoherkkyys ovat ensiluokkaiset.
1. Kojima Y, Ohashi M. Unnoticed glove perforation during thoracoscopic and open thoracic surgery. Ann Thorac Surg. 2005 Sep;80(3):1078-80. 2. Naver LP, Gottrup F. Incidence of glove perforations in gastrointestinal surgery and the protective effect of double gloves: a prospective, randomisedcontrolled study. Eur J Surg. 2000 Apr;166(4):293-5
